Pisteaineistot ovat yksi tarkimmista paikkatietoaineistoista, ja sitä voikin kerätä melkein mistä tahansa riippumatta kohteista. Voidaan kerätä tietoa kohteista, jotka ovat luontaisesti pistemäisiä, kuten rakennuksista. Pisteaineistoista kaikista tarkinpia ovat laserkeila-aineistot, jotka sisältävät miljoonia pisteitä. Näistä voidaan luoda kolmiulotteisia malleja ja sillä voikin mallintaa esimerkiksi maastoa erittäin tarkasti, jopa tarkemmin kuin kymmenien senttien tarkkuudella. Dataa pitää kuitenkin siistiä paljon ennen käyttöä, koska siinä on ylimääräistä “kohinaa”.
Ruutuaineistot ovat mielekäs tapa tuottaa alueellista tietoa ilman valmista aluejakoa. Tietoaineistot ovat yleensä melko isoja, ja niiden huonona puolena on se että ne maksavat melko paljon. Kuitenkin, vaikkka esimerkiksi YKR:n aineisto on ruutuaineistoa, on se kerätty pisteaineistona.
Kurssikerran aiheena on tutustua pisteaineistoihin, jonka pariin sukellettiin tehtävän yksi pohjalta. Ensimmäisenä loimme ladatuista tiedostoista hilan, joka yhdistettiin pääkaupunkiseudun väkiluvun kanssa yhdistetyksi tiedostoksi. Yhdistimme tasoja siten, että valituista ruuduista otettiin tarkasteltavaksi summat asutuksesta yhteensä, muunkielisistä ja ulkokansalaisista. Näistä olisi pitänyt sitten laskea ulkomaankansalaiset kaikista asukkaista, mutta minulla ei onnistunut yhdistetyn tiedoston laatiminen lainkaan. Taulukkoon ei tullut arvoja (kuva 1), vaikka kuinka ajoi samaa ohjelmaa. Koitin vielä viikon päästä eri koneella uudelleen ennen seuraavaa kurssikertaa, mutta ei onnistunut siltikään. Moti menee. Emma on onnistunut tehtävässä paljon paremmin, ja ihailinkin hänen luomaansa ruutuaineistoa pääkaupunkiseudun mies- ja naisvaltaisista alueista.
Rasteriaineistoihin pääsimme käsiksi tehtävässä kaksi, jossa toimme satelliittikuvaa ja peruskarttaa samasta aineistoista tarkasteltavaksi. Tämän lisäksi tuli ohjelmaan tuoda myös Pornaisten keskustaa rajaava tiedosto, jota tarvittiin seuraavaan osioon. Tunnin päätteeksi saimme mukavan homman naputtaa kaikki mustat rakennukset kartalta käsin, ja sen lisksi piti merkitä tietyt tiet (kuva 2). Itseltänihän meni yllättäen ohi mitkä tiet tuli merkitä niin laitoin joitain nyt malliksi. Ennen tätä olen käyttänyt vain CorelDrawta digitoidessani karttoja, ja on kyllä pakko myöntää että QGIS on siihen verrattuna hieman hankalakäyttöisempi. QGIS:in piirtotyökalu tuntui jokseenkin epätarkalta. Blogissaan Miklas kertoo samanlaisista fiiliksistä, ja hän on kerennytkin jo digitoida kartalta myös pellot ja joet.
Viitteet
Kuoppala, Miklas. Aika on niin julma, 7.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/kmiklas/
Taalikka, Emma. Pisteitä ruuduissa kuin aukkoja mielessä, 9.2.2020
One thought on “Pisteaineistoja ja ruutuaineistoja”