Viidennellä kurssikerralla kävimme suoraan kiinni aineistoihin, joita tuotettiin viime kerralla. Jos ei itse ollut kerennyt digitoida peltoja, koulua ja terveyskeskusta, pystyi ne lataamaan valmiiksi tehdystä aineistosta.
Tutustuimme monenlaisiin uusiin työkaluihin tällä kurssikerralla, ja onneksi kirjoitin muistiinpanoja samalla kun kävimme asioita läpi koska muuten ne olisi voinut haihtua melko nopeasti mielestä. Toki ohjeet löytyisivät myös moodlesta, mutta omat muistiinpanot on usein helpommin ymmärrettävissä.
Tarkastelimme Malmin lentokenttää ja sen kiitoratojen läheisyydessä olevaa asutusta (kuvat 1 ja 2).
Kurssikerran harjoituksissa pääsi harjoittelemaan alueiden ja kohteiden valintaa, sekä bufferointia. Myös intersect ja select by location työkalut olivat kovassa käytössä. Kuvassa 3 on tutkittu kuinka paljon asukkaita on vähintään 55 dB melualueella.
Taulukossa 1 on koottu tulokset siitä, kuinka monta asukasta asuu alle 500 metrin päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta. Lisäksi on kerrottu, kuinka monta prosenttia edellämainituista on työikäisiä. Taulukossa 2 on kerrottu tulokset siitä, kuinka monta asukasta asuu Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä, kun etäisyys kiitoratoihin on alle 2 km. Lisäksi on kerrottu, kuinka monta prosenttia edellämainituista asukkaista asuu pahimmalla melualueella (65dB) ja vähintään 55dB melualueella. Tämän lisäksi on arvioitu, kuinka monen Tikkurilassa asuvan elämää vähintään 60dB meluaste haittaisi, jos saapuva lentoliikenne käännettäisiin laskeutumaan poikkeuksellisesta suunnasta (kaakosta luoteeseen).
Taulukko 1.
Talukossa 3 on esitetty, kuinka moni pk-seudun asukkaista asuu taajamassa. Lisäksi on tarkasteltu, kuinka moni kouluikaisistä asuu taajamassa, sekä päinvastoin kuinka moni asuun sen ulkopuolella. Taulukossa 4 on koottu tulokset oman itsenäistehtävän tuloksista. Valitsin aiheekseni uima-altaat ja saunat. En saanut tehtyä teemakartasta järkevää, joten päätin säästää hermojani ja aikaani ja olla laittamatta sitä tähän postaukseen. Taulukosta voidaan nähdä, kuinka monessa rakennuksessa on uima-allas pk-seudun alueella, sekä kuinka paljon asukkaita tällaisissa taloissa asuu. Lisäksi rakennusten tyypit on eroteltu ja kerrottu, kuinka uima-altaat sijoittuvat eri rakennustyyppeihin. Voidaan havaita, että omakotitaloissa on selvästi eniten uima-altaita. Tarkastelin Tomin blogia, ja helpotukseksi huomasin, että hänellä oli samanlaisia arvoja tullut kyseisestä tehtävästä. Hän oli myös saanut hienosti tehtyä teemakartan aiheeseen liittyen.
Kyseinen harjoituskerta oli mielestäni todella raskas ja kotona suoritettavia tehtäviä oli paljon. Kuten Saanakin blogissaan kertoi, oli itsellänikin jo ensimmäisen tehtävän kanssa ongelmia. Onneksi google on kätevä tapa hankkia tietoa, jos ei kaikkea viitsi aina kysyä joltain ja tason muodostaminen jolle pystyi piirtämään tapahtuikin sitten melko helposti.
Viitteet
Valintojen maailma: bufferointia ja tietokantojen syväluotaavaa suodatusta, 12.2.2020, tomingeoblogi
https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/
Josko sitä jo alkais oppimahan, 19.2.2020, Saana’s blog
https://blogs.helsinki.fi/jarvsaan/