The end

Lopputyönä halusin tarkastella Lontoon aluetta. Löysin kattavan aineiston (viite 1), johon oli kerätty muunmuassa Lontoon väestön sukupuolijakaumaa, asutusta, terveystietoja ja koulutusasteet. Hankin Lontoon pohjakartan eri lähteestä (viite 2), kuin aineistot joten yksi haastavimmista tehtävistä osoittautuikin olemaan se, että minun piti vaihtaa tiedostossa olevia nimiä, jotta ne vastaisivat toisiaan. Kartoista voikin nähdä, etä kaikissa kohdissa en ole tässä niin hyvin onnistunut, vaikka koitin kyllä parhaani mukaan Excelin kanssa venkslata. Pakko kyllä todeta, että jopa excel taidot ovat kehittyneet tällä kurssilla.

Kun olin saanut muokattua aineiston tiedot vastaaviksi pohjakartan nimistön kanssa, pystyin liittämään csv taulukon pohjakarttaan Join-komennolla ja kuvaamaan arvoja kartalla. Anna on blogissaan tehnyt melko samanlaista lopputyötä, mutta hän on keskittynyt Suomeen. Hänen lopputyössään on esimerkiksi tarkasteltu 15-19 vuotiaiden osuutta väestöstä kunnittain, ja karttaan on liitetty sen lisäksi lukioiden määrä.

Olisin halunnut esittää esimerkiksi naisten väestöosuudet ja terveyskokemuksen samassa kartassa, mutta jos olisin laittanut esimerkiksi pylväät tai numerot kuvaamaan hyvää terveyttä alueittain samaan karttaan, niin siitä ei olisi nähnyt enää mitään. Kuvassa 1 on esitetty Lontoon alueiden miesten osuudet prosentteina. Kuten kuvasta näkyy, kaikki alueet eivät päässeet kartalle koska en saanut kaikkia nimiä muokattua excelissä aineistosa. Kuvassa 2 on yhtälailla kerrottu naisten osuude prosentteina Lonoon eri alueilla. Vaikka värimaailma on melko radikaali kartoissa, on kuitenkin alueilla melko tasaisesti sekä miehiä, että naisia. Kuitenkin on havaittavissa, että miehiä on Lontoon keskustassa enemmän ja kauemmat alueet ovat enemmän naisvaltaisia.

Kuva 1. Prosenttiosuudet Lontoon alueen miehistä eistettynä kartalla
Kuva 2. Naisten osuus Lontoossa esitettynä prosentteina

Kuvassa 3 on esitetty terveyden kokeminen todella hyväksi Lontoon eri alueilla. Asteikko on jäänyt hieman puutteelliseksi alkupäästä, koska alin väli on 0-46%, jolloin näyttäisi siltä, etei kovin moni tunne terveyttänsä todella hyväksi, vaikka todellisuudessa melkein 50% olisi sitä mieltä. Kuvassa 4 on tarkasteltu korkeakoulutustasoja Lontoon alueella, ja kuvasta voikin todeta että korkeakoulutettuja on eniten keskusta-alueen läheisyydessä. Voidaankin vetääjohtopäätös, että korkeakoulutetuista voisi olla suurempi osa miehiä, jos verrataan näitä havaintoja kuviin 1 ja 2.

Kuva 3. Kuinka moni Lontoossa kokee alueittain terbeytensä todella hyväksi

Kuva 4. Korkeakoulutustaso alueittain Lontoossa

 

Viitteet

Avellan, Anna. 26.2.2020, Lneto QGIS 3.4.1 laskeutuminen

https://blogs.helsinki.fi/avellana/

Lontoon aineistot kartoja varten

https://datashine.org.uk/#table=QS104EW&col=QS104EW0002&ramp=YlOrBr&layers=BTTT&zoom=11&lon=-0.0381&lat=51.5643

Lontoon pohjakartta

https://data.london.gov.uk/dataset/statistical-gis-boundary-files-london

 

Luontoretki

Lähdimme ulos etsimään pisteineistoa tulevaa tehtävää varten. Käytimme pisteiden keräämiseen Epicollect5 sovellusta, jossa pystyi sallimaan sijaintitiedon jakamisen, jolloin pisteistä sai kerättyä tarkkaa tietoa. Sovelluksessa pystyi määrittämään esimerkiksi havainnoidun paikan turvallisuuden tunteen asteikolla 1-5, joista 1 oli turvaton ja 5 turvallinen. Kerätyt aineistot siirrettiin QGIS-ohjelmaan ja aineistoa alettiin tarkastelemaan. Erityisesti keskityttiin havaittuun turvallisuuden tunteeseen. Pisteaineistolle tehtiin interpolaatio (kuva 1.) (inverce distance weighting interpolation) QGIS ohjelmaa käyttäen. Saana on blogissaan kertonut interpoloinnista tarkemmin

Kuva 1. Koettu turvallisuus Kumpulan alueella Epicollect5-ohjelmalla kerättynä

Seuraavaksi pääsimme harjoittelemaan tiedon tuomista kartalle pistemuotoisena tietona. Kuten Heini blogissaan kertoi, oli jotkut aineistot muokattava Excelissä ja tallennettava ne cvs-muotoisena, jotta ne pystyi tuomaa QGIS-ohjelmaan. Päätin tarkastella itse maanjäristyksiä eri aikoina, sekä tarkastella kuinka voimakkaita maanjäristyksiä on ollut ympäri maapalloa. Kuten kuvasta 2 näkyy, on kymmenessä vuodessa kerennyt olla todella paljon maanjäristyksiä. Halusin tarkastella myös pienempää aikaväliä, ja magnitudiltaan suurempia maanjäristyksiä maapallolla (kuva 4.) Lisäksi otin lähennyksen kuvasta 4 (kuva 3), koska Japanin Itärannikolla oli ollut tänä aikana monta erisuuruista maanjäristystä, eikä ne näkyneet hyvin suuremmassa kuvassa. Japanissa sattuu paljon maanjäristyksiä, koska se sijaitsee tuliperäisellä ja järistysherkällä alueella, niin sanotulla Tyynenmeren tulirenkaalla kolmen mannerlaatan yhtymäkohdassa.

 

Kuva 2. Voimakkuudeltaan 6-9 magnitudin maanhäristykset koko maapallolla vuosina 2002-2012.
Kuva 3. Magnitudiltaan 7-9 suuruiset maanjäristykset vuosien 2011-2012 aikana.
Kuva 4. Japanin Itärannikon maanjäristykset vuosina 2011-2012.

Viitteet

Järvinen, Saana. 19.2.2020, Kävellen kuntoon (KK6)

https://blogs.helsinki.fi/jarvsaan/

Mäkelä, Heini. 24.2.2020, Epicollect5-sovellus, interpolointi ja cvs-muotoisen aineiston lataaminen internetistä

https://blogs.helsinki.fi/mcheini/