Lähdimme ulos etsimään pisteineistoa tulevaa tehtävää varten. Käytimme pisteiden keräämiseen Epicollect5 sovellusta, jossa pystyi sallimaan sijaintitiedon jakamisen, jolloin pisteistä sai kerättyä tarkkaa tietoa. Sovelluksessa pystyi määrittämään esimerkiksi havainnoidun paikan turvallisuuden tunteen asteikolla 1-5, joista 1 oli turvaton ja 5 turvallinen. Kerätyt aineistot siirrettiin QGIS-ohjelmaan ja aineistoa alettiin tarkastelemaan. Erityisesti keskityttiin havaittuun turvallisuuden tunteeseen. Pisteaineistolle tehtiin interpolaatio (kuva 1.) (inverce distance weighting interpolation) QGIS ohjelmaa käyttäen. Saana on blogissaan kertonut interpoloinnista tarkemmin
Seuraavaksi pääsimme harjoittelemaan tiedon tuomista kartalle pistemuotoisena tietona. Kuten Heini blogissaan kertoi, oli jotkut aineistot muokattava Excelissä ja tallennettava ne cvs-muotoisena, jotta ne pystyi tuomaa QGIS-ohjelmaan. Päätin tarkastella itse maanjäristyksiä eri aikoina, sekä tarkastella kuinka voimakkaita maanjäristyksiä on ollut ympäri maapalloa. Kuten kuvasta 2 näkyy, on kymmenessä vuodessa kerennyt olla todella paljon maanjäristyksiä. Halusin tarkastella myös pienempää aikaväliä, ja magnitudiltaan suurempia maanjäristyksiä maapallolla (kuva 4.) Lisäksi otin lähennyksen kuvasta 4 (kuva 3), koska Japanin Itärannikolla oli ollut tänä aikana monta erisuuruista maanjäristystä, eikä ne näkyneet hyvin suuremmassa kuvassa. Japanissa sattuu paljon maanjäristyksiä, koska se sijaitsee tuliperäisellä ja järistysherkällä alueella, niin sanotulla Tyynenmeren tulirenkaalla kolmen mannerlaatan yhtymäkohdassa.
Viitteet
Järvinen, Saana. 19.2.2020, Kävellen kuntoon (KK6)
https://blogs.helsinki.fi/jarvsaan/
Mäkelä, Heini. 24.2.2020, Epicollect5-sovellus, interpolointi ja cvs-muotoisen aineiston lataaminen internetistä