Tietokannan valmistelu ja teemakartan luominen

Kolmannella kurssikerralla opimme kuinka ulkoista tietoa muista ohjelmsta voi liittää osaksi tietokantaa. Harjoittelimme myös tietokantojen yhdistämistä erilaisin menetelmin, sekä uuden tiedon tuottamista olemassa olevaan tietokantaan vanhan tiedon avulla.

Ensimmäiseksi harjoittelimme näitä asioita yhdessä, kun tarkastelimme kurssikerran Afrikka-tiedostoa. Aineistossa oli paljon tietoa, joka kuului yhdelle valtiolle, joten yhdistimme kohteita. Sulautimme aineistot maan mukaan, jolloin aineistoa oli helpompi käsitellä. Tämän jälkeen harjoittelimme tietojen tuomista excelistä QGIS ohjelmaan, ja tuodun taulukon yhdistämistä karttaan. Tämän jälkeen laskimme, paljon prosentuaalisesti on käytetty internettiä koko maassa vuonna 2019. Kuvassa 1 on esitettu teemakarttana internetin käyttö maittain prosentuaalisesti.

Kuva 1 Koropleettikartassa on esitetty internetin käyttäjät prosentuaalisesti yhdessä tapahtuneiden konfliktien kanssa

Seuraavaksi tehtävänämme oli laskea aineistosta tulvaindeksi, joka on keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman välinen suhde. Tästä tehtiin teemakartta, jonka avulla voitiin siis tarkastella alueiden tulvaherkkyyttä koropleettikarttana (kuva 2) ja sen lisäksi kuvattiin järvisyyttä diagrammina (kuva 3), teimme tehtävän yhdessä Annan kanssa (Parviainen, 2020).

Kuva 2 Suomen valuma-alueiden tulvaindeksit esitettynä koropleettikarttana

Jostain syystä en saanut lisättyä kuvaan 2 järvisyysprosentteja, kuten esimerkiksi Iida on kuvannut ne pylväin omassa työssään (Kokkinen, 2020). Joonatan on blogissaan ansiokkaasti pohtinut, mistä alueiden erilaiset tulvaindeksit johtuvat (Reunanen, 2020).