Sanna Kaisa Spoof
Suomalais-ugrilaisen kansatieteen dosentti,
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan pääsihteeri

Kansatieteilijänä töissä ja vapaalla

Suosittelisitko uudelle ylioppilaalle kansatieteen opintoja? Itse suosittelisin ilman muuta! Kulttuurista, historiasta ja yhteiskunnasta kiinnostuneelle nuorelle ala on mitä antoisin. Kansatieteen maistereille löytyy kulttuurialan asiantuntijoina mielenkiintoisia työtehtäviä monilta eri sektoreilta. Jo opiskeluaikana kannattaa kuitenkin hankkia itselleen kansatieteen lisäksi myös muita osaamisaloja ja avuja, joilla erottuu työmarkkinoilla, kuten kielitaitoa tai kokemusta järjestötehtävistä. Erityisesti hyvät sosiaaliset taidot vievät muita pidemmälle. Tutkijanuraa suosittelisin kuitenkin vain niille, joille tutkimus on intohimo ja elämäntapa. Valitettavasti Suomessa tohtorin tutkinto ei takaa tutkijan työsuhdetta, ja kilpailu tutkimusrahoituksista vain kovenee.

Omana opiskeluaikanani 1980-luvulla kansatieteilijän uranäkymät olivat yksinkertaiset. Museoista sai kesätöitä, ja museoaineista valmistuneille hum. kandeille saati maistereille oli koulutusta vastaava työpaikka museoalalla lähes varma. Itselleni kaksi viisivuotiskautta kansatieteen assistenttina Helsingin yliopistossa takasivat sekä tutkijan että yliopisto-opettajan ammattitaidon. Olen tästä mahdollisuudesta kiitollinen. Koska vakituista työsuhdetta ei omalta alalta ollut tohtorille näköpiirissä, tein ratkaisevan valinnan: Jätin kansatieteilijän uran päästyäni töihin yliopistohallinnon puolelle.

Väitöskirjaa aikanaan kirjoittaessani olin haaveillut työpaikasta, missä vaadittaisiin tohtorin tutkintoa. Lopulta päädyinkin virkaan, jossa sekä dosentin pätevyydestä että kansatieteilijän taustasta on ollut ratkaisevaa hyötyä. Työhöni opetus- ja kulttuuriministeriön Tutkimuseettisessä neuvottelukunnassa kuuluvat niin tutkimusvilpin ennaltaehkäisy ja selvittely kuin ihmistieteiden alan tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin koordinointikin.

Harmittavan vähän näyttää enää tulevan auki varsinaisia kansatieteen sisältöosaamista vaativia työpaikkoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka ei varsinaisissa kansatieteilijän hommissa työkseen toimisikaan, on osaamisestamme paljon hyötyä monilla muillakin aloilla sekä iloa vapaa-ajalla. Kansatieteilijöille on kovasti kysyntää ns. kolmannella sektorilla eikä pelkästään kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistyksissä. Meillä on myös mainiot valmiudet julkisuudessakin kommentoida suomalaisuutta sekä suhteuttaa yhteiskunnan nykymenoa ja maiseman muutosta vuosisataiseen kehitykseen vaikkapa Euroopassa ja Venäjällä.

Parhaan kiitoksen tehdystä kansatieteellisestä tutkimustyöstä olen vuosien varrella saanut tutkimuskohteeltani eli ”kansalta”. Erityisen mieluisaa on myös, jos entiset oppilaani muistavat. Siksi kiitänkin Hanna Forssellia tästä mukavasta haasteesta, ja siirrän viestikapulan vastaavasti monissa ikimuistoisissa hankkeissa kanssani yhteistyötä tehneelle Terhi Pietiläiselle Kymenlaaksoon.

Leave a Reply

Your email address will not be published.