Mikä on ‘LanCris’?

Mikä on LanCris? 

(In English below!)

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessamme ’Kieli kriiseissä: Diakroninen näkökulma kolmen eri pandemian julkiseen viestintään (LanCris)’ tutkimme sitä, millaista brittiläinen ja amerikkalainen kriisiviestintä on ollut kolmen eri historiallisesti merkittävän pandemian, tuberkuloosin (1882–1900), espanjantaudin (1918–1919) ja koronavirustaudin (2020–2023), aikana. Erityisesti tarkastelemme sitä, miten viranomaiset viestivät kansalle kriisien aikana.

Hankkeessamme pyrimme vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

• Miten viranomaisviestintä on muuttunut eri pandemioiden aikana?
• Miten eri yhteiskunnan osa-alueet ja ryhmät on otettu viestinnässä huomioon?
• Miten viranomaiset viittaavat viestinnässään asiantuntijatietoon?

Tutkimuksen aineistoina käytetään mm. sanomalehtiartikkeleita, viranomaisten tiedotteita ja koronan osalta myös sosiaalisesta mediasta kerättyä materiaalia.

Miten tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää?

Tutkimuksen avulla ymmärrämme paremmin niitä kielellisiä valintoja, joita julkisessa kriisiviestinnässä tehdään. Tästä on hyötyä esimerkiksi silloin, kun etsitään keinoja viestiä ymmärrettävästi eri yhteiskunnan tasoilla ja eri ryhmille. Tutkimuksen kautta pystymme selvittämään, millainen kriisiviestintä on tehokasta ja millaisia asioita viranomaisten tulisi ottaa huomioon, kun he informoivat kansalaisia kriisitilanteesta.

Jaamme tässä blogissa hankkeeseen liittyviä uutisia ja tutkimustuloksia. Blogia päivittävät hankkeen postdoc-tutkijat, Hanna Limatius ja Jenni Räikkönen, sekä hankkeen vastuullinen johtaja, Minna Nevala. Seuraavissa postauksissa esittelemme itsemme ja kerromme tarkemmin tutkimusintresseistämme.

Tervetuloa seuraamaan!

–

What is ’LanCris’?

Funded by the Academy of Finland, our research project ‘Languaging Crises: Diachronic Perspectives on Public Communication during Three Pandemics’ focuses on public communication in the United Kingdom and the United States during the tuberculosis (1882–1900), Spanish flu (1918-19) and COVID-19 (2020-23) pandemics. More specifically, we study how authorities communicate information about the pandemics to citizens.

In our research, we ask questions such as:
• How has authorities’ communication changed over time and during different pandemics?
• How are different parts of society and different groups of people represented in the authorities’ communication?
• How do authorities refer to expert knowledge in their communication?

The research data for the project consist of, for example, newspaper articles, press releases and government statements, as well as social media data in the case of COVID-19.

Through this research, we can better understand the linguistic and communicative choices involved in public crisis communication. This is helpful, for example, when planning how to communicate information efficiently in different contexts and to different groups of people.

In this blog, we will share our research findings and general news related to the project. The blog is authored by the post-doctoral researchers, Hanna Limatius and Jenni Räikkönen, as well as the Principal Investigator of the project, Minna Nevala. In the following posts, we will introduce ourselves and our research interests in more detail.

We hope you will follow this blog to keep up with our project!