Viikko 4: miljoona ruutua

Viikolla 4 opeteltiin gridien käyttöä eli tietyn tutkimusalueen jakamista sellaisiin osiin, jotka ovat keskenään pinta-alaltaan samankokoisia ja siksi vertailukelpoisia toistensa kanssa. Käytännössä gridin luominen QGississä on varsin yksinkertaista, sillä alueen laajuuden voi piirtää manuaalisesti valitsemansa kokoiseksi ja gridien asetuksissa pitää tehdä vain muutama valinta koskie yksittäisten ruutujen kokoa sekä muotoa. 

Kurssiaineistossa oli kooltaan massiivinen taulukko pääkaupunkiseudun rakennuskannasta ja asukkaista. Taulukossa oli eritelty muun muassa rakennusten katuosoitteet ja asukkaiden ikäryhmät, mistä innostuneena päätin etsiä itseäni merkitsevän numeron vanhasta osoitteestani (data oli vuodelta 2015, jolloin asuin vielä lapsuudenkodissani). Ja löytyihän se! 

Taulukon pohjalta kuitenkin oli tarkoitus tehdä muutakin kuin etsiä arkaluontoisia tietoja muista ryhmäläisistä. Siirryinkin tekemään ensimmäistä tehtävää, jossa tarkastelin gridien avulla pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön määrää ja jakautumista. Vaikka tehtävää varten olisi voinut kokeilla jotakin jännittävää muotoa, kuten vaikka kuusikulmioita, valitsin kuitenkin ensimmäiseen tehtävään perinteisen neliöruudukon. 

Kuvassa 1 on merkitty absoluuttisina lukuina kussakin 1km x 1km ruudussa kirjoilla olevian ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärä. Tämä kartta viittaisi siihen, että ruotsinkielisiä on eniten ydinkeskustassa, ja tasaisesti vähemmän mitä kauemmas poispäin keskustasta kuljetaan. 

Kuva 2 on mielenkiintoisempi, sillä siinä esitetään ruotsinkielisten osuus prosentteina suhteutettuna kunkin ruudun kokonaisväestöön. Se kertookin jo paljon enemmän, sillä toisin kuin kuvassa 1, tässä kartassa korostuu keskustan sijaan useita eri alueita. Mielenkiintoista oli myös havaita, että kartan aivan koillisreunassa täysin kirkkaanpunaisena loistavan gridin kaikki asukkaat olivat ruotsinkielisiä. 

Pieni virhe tosin minulla kävi ja unohdin Calculatorissa osuuksia laskiessani kertoa tuloksen sadalla, ja nyt prosenttilukujen sijasta legendassa näkyy desimaalilukuja. Osuudet ovat kuitenkin oikein, mutta tuollainen moka nyt kuitenkin jäi tänne roikkumaan. 🙁

 

Tein lisäksi kotona harjoituksen omakotitalojen määrästä pk-seudulla absoluuttisina lukuina. Valitsin huvikseni hunajakennoa muistuttavan kuusikulmio-gridin ja valitsin niille pienemmän koon kuin aiemmassa tehtävässä, 500m x 500m. Poistin myös kartalta pois ne alueet, joilla pientaloja ei ole. 

 

Kartalla korostuvat Korson ja Rekolan kaltaiset juna-asemia ympäröivät asuinalueet Vantaalla. Erityisesti Korson alue loistaa kartalla, eikä ihme, sillä alue tunnetaan laajasta, iäkkäästä omakotitalokannastaan. Itä-Helsingissä silmään osuvat erityisesti Laajasalo ja Mellunmäen ympäristö. Tällä hetkellä Mellunmäen ja Rajakylän tuntumassa on rakenteilla useita uusia rivitalokohteita, siinä missä Mellunmäen vanha kerrostalokanta alkaa olla hintaluokaltaan Helsingin halvimpia alueita ikääntymisen ja suurten tulevien remonttien vuoksi. 

Espoon puolella eniten omakotitaloja näyttäisi olevan Laaksolahden ja Suur-Espoonlahden tienoilla. Kävin mielenkiinnosta katsomassa Oikotiestä Laaksolahden asuntomarkkinoita, ja yhteensä 43 myynnissä olevasta kohteesta 28 oli omakotitaloja. Kerrostalokohteita löytyi vain 7, loput olivat pari- tai omakotitaloja. 

Kävin tutkimassa hieman muiden kurssilaisten tekeleitä, ja löysin Nean tekemän kartan alle 10-vuotiaiden lapsien prosenttiosuuksista eri asuinalueilla. Kun olin jo hetken tuijotellut omaa pientalokarttaani, huomasin että Nean kartassa on yhtäläisyyksiä omaani siinä mielessä, että tietyt asuinalueet korostuvat kummassakin kartassa. Ei ihme, että alueet, joilla on paljon omakotitaloja, ovat myös suosittuja ja turvallisia alueita lapsiperheille. Koska lasten hankkiminen on suuri päätös ja kallis sijoitus, on se varmasti helpompi sitoumus tehdä silloin, kun elämä on jo taloudellisesti vakaata.

 

Lähteet:

Nea Tiainen, Melkein Gis-guru siis itsekin (https://blogs.helsinki.fi/tiainea/)
Viitattu 15.2.2022