Kuukausi: tammikuu 2024

Kolmannella kurssikerralla aloitimme käymään läpi lisää QGISsia yhdessä. Harjoittelimme opettajan johdolla uusia toimintoja QGISsissä, esimerkiksi kuinka eri layereita saatiin yhdisteltyä samoihin ominaisuustietotauluihin. Seurasimme opettajan ohjeita ja sain aikaiseksi tämän kartan, joka kuvaa missä päin Afrikkaa on maaöljyä, timantteja ja konflikteja. Tämä kartta (alla) oli vain harjoitus, eikä varsinainen työ. Halusin kuitenkin sen tuoda tänne blogiin muistoksi ja muistiksi, siitä mitä kaikkea olemme harjoitelleen. Kartta ei ole visuaalisesti kaunis, eikä siinä ole legendaa tai muita karttamerkkejä, koska tälle ei ollut mitään syytä.

Kyseisen harjoituksen tuloksesta, eli kartasta ja ominaisuustietotaulusta voi päätellä, kuinka Afrikassa on paljon arvotavaraa, kuten öljyä ja timantteja, kuitenkaan ne eivät ole tuoneet onnea ja rauhaa. Myös konflikteja on paljon Afrikassa, vaikka todellakaan kaikki eivät liity arvotavaraan, aiheuttaa öljy ja timantit levottomuuksia johtuen niiden omistusoikeuksista. Ongelmat juontavat juurensa siirtomaa-aikaan, jolloin siirtomaaisännät pyrkivät ryöstämään alueilta kaiken arvokkaan. Tämä johti siihen, että alueita ei kehitetty järkevästi. Käyttämämme aineisto on todella mielenkiintoinen, sillä siitä löytyy paljon erilaista informaatiota, kuten milloin timanttikaivokset ovat aloitettu eri paikkoihin.

Kun harjoitukset oli tehty oli aika tehdä itse kartta Suomen valuma-alueiden tulvaindekseistä. Tehtävässä käytettiin samoja toimintoja kuin harjoituksessakin, mutta nyt piti itse muistaa mitä oli tehnyt. Toki apua sai aina kysyä, enkä tuotostani edes tehnyt täysin yksin, sillä teimme Jesperin kanssa taas yhteistyötä. Kartan tekeminen eteni hyvin ja lopputulos on mielestäni ihan hyvä, jos tämänkaltaista karttaa haettiin. Tuotos on kyllä hieman sekavan näköinen ja kuten Saara blogissaan mainitsee, ei maallikko välttämättä ymmärrä kartasta paljoa.

Karttani esittää missä päin Suomea tulvii paljon, sekä missä on myös suurimmat tulvimisen vaihtelut. Karttaan on myös lisätty ympyrädiagrammit tulva-alueiden järvi- ja maapinta-alaa. Kun karttaa tarkastelee huomaa suurimpien tulva-alueiden sijoittuneen rannikoille, missä tulvivat joet virtaavat. Minusta samaan karttaan muun informaation ja diagrammien laittaminen on sekavaa.

Kartan jälkeen alkoivat ongelmat. Emme Jesperin kanssa saaneet pitkään aikaan siirrettyä ominaisuustietoja Exceliin histogrammia varten. Lopulta onnistuimme siinä, mutta ajan loppuessa teimme histogrammit nopeasti, eikä se ole mikään ilo silmällä. Diagrammi on kuitenkin ohjeiden mukainen ja näyttää järvisyyden osuuden valuma-alueista.

Lähteet:

• Grönberg, J. 2024. Jesperin GIS Kärsimys. Viitattu 31.1.2024.

Jesperin GIS Kärsimys – Saadaan tästä jotain aikaiseksi (helsinki.fi)

• Torvi, S. 2024. Saara’s blog. Viitattu 5.2.2024.

Saara’s blog – MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät 1, 2024 (helsinki.fi)

Vuoden jälkeen takaisin QGISsin parissa. Oli mielenkiintoista palata vanhaan tuttuun ohjelmaan tauon jälkeen. Kuten Armida blogissaan toteaa, olin myös unohtanut suurimman osan asioista ja painikkeista, joten uudelleen opetteluksi se meni. Oppitunnin kävimme läpi vaihe vaiheelta, kuinka QGIS toimii ja samalla teimme ensimmäisiä karttojamme. Tunnin lopulla kartat valmistuivat. Oikeastaan tunnilla ei tullut minulle mitään uutta tietoa, mutta tarpeellista kertausta. Nyt uskon taas hetken muistavani QGISsin perusasiat. Täytyy vielä sanoa se, että on karttojen tekeminen paljon helpompaa kahdella näytöllä.

Tässä yläpuolella on esillä ensimmäinen karttani tällä kurssilla, jonka teimme opettajan johdolla tunnilla. Noudatin ohjeita ja lopputulos on mielestäni oikein hyvä. Kartta kertoo Itämeren suurimmat typen päästö maat vihreällä väriskaalalla. Mitä tummemman vihreällä valtiota on kuvattu sitä ”pahempi” se on, eli sitä enemmän se tuottaa typpipäästöjä.

Karttani on minusta oikein onnistunut ja se täyttää kaikki kriteerit ja siitä löytää kaikki mitä pitääkin olla. Karttani esittää tarpeellisen informaation selvästi ja luettavasti. Sellaiselle ihmiselle, joka ei tiedä aineistosta mitään ja näkee vain kartan, uskoisin sen olevan hyvin selvä ja katsoja saa kiinni siitä mitä on yritettykin esittää. Pelkkää karttaa katsomalla toki ei huomaa, kuin eri väreillä erotellut Itämeren maat, mutta legenda vieressä kertoo tarpeeksi aiheesta selitteineen ja otsikoineen.

 

Toinen kartta piti tehdä itsekseen kotona samalla tavoin tunnilla tehty. Annetusta aineistosta sai valita mitä muuttujaa kuvaa kartallaan ja millä tavalla. Tehtävänanto oli siis hyvin vapaa, kunhan käyttää Suomen kunnista kerättyä aineistoa ja visualisoi jotain ilmiötä kartalla. Valitsin aiheekseni ruotsinkielisten osuuden Suomen kunnissa. Kokonaisuuden tekeminen oli suhteellisen yksinkertaista lukuun ottamatta luokkajakoa, mikä tuotti vähän päänvaivaa. Kokeilin monia valmiita luokkajakoja, enkä ollut tyytyväinen mihinkään. Lopulta muokkasin itse mielestäni järkevimmät luokkajaot. Olen samaa mieltä Armidan kanssa siitä, että valmiit luokittelut ovat joko huonoja tai vain todella tylsiä. Pidän luokkajaoistani, koska ne näyttävät kartalla sen mitä pitää, eli missä ruotsinkielisiä asuu ja missä ei.

Kartta on visuaalisesti hyvä ja selvä, ja hyvän kartan piirteet löytyvät. Legendan avulla ymmärtää helposti, mitä kartta esittää. Kartasta selviää, että suurin osa ruotsinkielisistä asukkaista elää Etelä-ja Länsi-Suomessa, kun taas idässä ja keskellä Suomea vain vähän tai ei ollenkaan. Esittämäni ilmiön luettavuus kartalta onnistuu hyvin ja kartta on teknistesi ja visuaalisesti tyydyttävä. Jos jotain pitäisi muuttaa kartasta, voisin vielä ehkä hienosäätää luokkia vähän.

Lähteet:

• Wanström, A. 2024.  Gissful thinking. Viitattu 22.1.2024.

gissful thinking – På de båda inhemska – Molemmilla kotimaisilla (helsinki.fi)