Kuukausi: helmikuu 2024

Kurssikerran tarkoituksena oli tuottaa omatoimisesti karttoja vapaasti valitsemista aiheista. Aiheet ja aineistot piti itse valikoida ennen kurssikertaa valmiiksi, jotta pääsee saman tien asiaan. Tietysti apua sai tarvittaessa.

Valitsin aineistokseni Jesperin tavoin Suomessa asuntokuntien tulot ja tulojen rakenne alueittain tilastokeskuksen sivuilta. Tein kaksi karttaa: ensimmäinen kuvaa asuntokuntien määrää kunnittain ja toinen kartta kuvaa keskimääräisiä tuloja kunnittain. Nämä kartat pohjautuvat samaan tietokantaan, mutta käsittelivät eri muuttujia.

Kartan aloittaminen oli vaikeaa, tuntui että en taas muista paljoakaan siitä, miten QGIS toimii. Löysin onneksi pohjakartakseni kurssi ensimmäisellä kerralla käytetyn Suomen kunnat aineiston, mutta ensimmäinen ongelma tulikin jo tilastokeskuksen aineiston kanssa. En tiennyt mihin tiedostomuotoon tilastot oli tullut tallentaa. testasin ensiksi itse ja epäonnistuin, sitten pyysin apua. Apua tarvitsin myös tilastokeskuksen aineiston järjestelyssä, sillä se väitti numeroita tekstiksi. Minulle myös muistutettiin kuinka joint toiminto toimi, koska senkin olin unohtanut. Lopulta pääsin kartan visualisointivaiheeseen, jonka muistan hyvin. Toinen kartta onnistui helposti ja nopeasti, koska käytin samanlaista metodia kartan tekoon.

Perhekuntien määrä alueittain on minusta tarpeeksi onnistunut kartta ja kuvaa sitä mitä halutaankin. olisin kyllä voinut muokata luokkien kokoa ja välejä hieman paremmiksi. Kysymysmerkiksi jäi miksi jotkut kunnat puuttuvat kokonaan Vaasan seutumilta, sillä valitsin aineistosta kaikki Suomen kunnat.

Keskimääräiset tulot kartassa meni minusta kaikki putkeen. Visualisointivärini ovat toki hieman rajut, mutta minusta kuvaa osuvasti tuloeroja. Vähän rahaa -> synkempi väri. Tähän karttaan tulikin onneksi kaikki kunnat ja lopputulos minusta tarpeeksi mainio.

Tämä kurssi on opettanut todella paljon QGISsin käytöstä ja ollut todella hyödyllinen. Kuitenkin uskon että, jos en tule sovellusta käyttämään paljoa, unohtuu monet toiminnot nopeasti. Kurssista on ollut paljon hyötyä ja osaan nyt jotenkin käyttää QGISsia.

Lähteet:

• Grönberg, J. 2024. Jesperin GIS Kärsimys. Viitattu 1.3.2024.

Jesperin GIS Kärsimys – Saadaan tästä jotain aikaiseksi (helsinki.fi)

Tällä kertaa aluksi lyhyen tehtävän annon jälkeen menimme ulos keräämään Epicollect5 sovelluksella erilaisia sijainteja. Arvioimme erilaisia paikkoja esimerkiksi niiden turvallisuuden perusteella. Luokassa havainnoimme koko ryhmän keräämiä aineistoja harjoitellen interpolointia QGISsilla. Opettajan johdolla harjoitukset sujuivat hyvin.

Seuraavaksi annettiin tehtäväksi luoda kolme karttaa hasardeista oman mielen mukaan. Tein kaksi karttaa tulivuorista ja yhden meteoriittiosumista. Ensimmäinen kartta kertoo Italian tulivuorien korkeuden merenpinnasta interpoloinnin avulla. Toinenkin kartta on tehty samoin, mutta kuvaa islantia. Kyseiseen karttaan en osannut vielä tehdä taustaa läpinäkyvämmäksi. Halusin tehdä kartat interpoloinnilla, jotta tekniikka jää mieleeni edes vähäksi aikaa aivan kuten Jesperi. Kuitenkaan en liiemmin innostunut interpoloinnista, enkä kunnolla tajunnut miksi sitä tuli välttämättä edes käyttää. Kolmannessa kartassa en ole interpoloinut vaan esitän rehdisti missä pin Eurooppa on ollut meteoriitti-impakteja ja minä vuosina ne ovat tulleet.

Harjoituksessa oli tehtävänä pohtia, kuinka kyseiset tekemäni kartat sopisivat opetukseen. Riippu toki mitä opettaa, mutta kartat yksi ja kaksi, eivät minusta ole todellakaan hyvä opetukseen. Niistä ei saa kunnolla selvää, eikä välttämättä tajua mitä niillä yritetään esittää. Tulivuorten korkeuksia merenpinnasta olisi voinut selvemminkin esittää. Minusta ne eivät ole päteviä opetuskäyttöön, halusin vain harjoitella interpolointia. Kolmas kartta sen sijaan voisi olla ihan kelpo. Siinä näkyy selvästi Eurooppa ja eri vuosia tulleet impaktit. Sitä voisi käyttää opetukseen, Euroopan meteoriiteista.

Tässä linkki Euroopan meteoriittikarttaan. Mielestäni minun karttani on paljon informatiivisempi. Lisäksi kartassani näkyy enemmän meteoriitin osumia, sekä ne on jaoteltu eri vuosiluvuille.

Lähteet:

• Grönberg, J. 2024. Jesperin GIS Kärsimys. Viitattu 26.2.2024.

Jesperin GIS Kärsimys – Saadaan tästä jotain aikaiseksi (helsinki.fi)

Kurssikerta alkoi viimekerralla työstettyjen Pornaisiin liittyvän aineiston käsittelyssä. Harjoittelimme aineistolla puskurivyöhykkeiden tekemistä. Tämä harjoitus tehtiin opettajan johdolla, jotta pääsimme mukaan ja opimme tarvittavat asiat. Kyseiseltä kurssikerralta ei tarvinnut tuoda tänne blogiin mitään visualisointia tai karttaa. Tärkeintä oli harjoitella ja pähkäillä QGISsia. Kyseessä oli harjoituskerta, jossa sai itse soveltaa kaikkea oppimaansa. Alkutehtävän lisäksi itse sai tehdä sen lisäksi kolme tehtävää.

Tehtävän 1 alku onnistui helposti, mutta jäin nopeasti jumiin ja apu tuli tarpeeseen. Lopulta meni täysin motivaatio ensimmäiseen tehtävään, joten siirryin kokeilemaan seuraavaa. Kuten Saara blogissaan toteaa, ei yhteisen osuuden harjoitusten avulla voinut suoraan ratkaista kaikkea. Toinen tehtävä vaikutti helpolta ja yksinkertaiselta, mutta sen viimeinen kohta voitti minut, enkä kurssikerralla kerennyt enempää tehdäkään.

Alla tehtävän yksi vastauksia. Tehtävässä tutkittiin Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien melualueita ja paljonko niillä asui ihmisiä.

Malmin lentokenttä:

• 1km säteellä asui 9736 ihmistä
• 2km säteellä asui 60966 ihmistä

Helsinki-Vantaa:

• Asukkaita asuu 2km päässä lentokentältä 15110 henkilöä
• 65desibelin melualueella asuu 23 ihmistä – 0,15% 2km säteellä asuvista
• Vähintään 55db alueella asuu 2537 asukasta

 

Tehtävän 2 vastauksia. tehtävässä tutkittiin kuinka paljon eri ihmisryhmiä asuu taajamissa. Tehtävässä piti tehdä puskurivyöhykkeitä.

• Taajamissa asuu 496555 asukasta/ 516193 – eli noin 96,2%
• Kouluikäisiä on 70047 taajamissa niistä 67372 noin 96,2%

 

Tämä kurssi on kokonaisuutena haastava, koska joka kerta tulee uutta jonka kanssa leikitään se kerta, mutta seuraavalla kerralla saatetaan tehdä jotain aivan muuta. Välillä kurssin edetessä jotkin vanhat toiminnot ja työkalut tulevat taas esille. Minulle on vaikeaa muistaa kaikkia työkaluja ja toimintoja. Ne eivät tule uutena, mutta olen aina unohtanut jotain ja en täten onnistu tekemään haluttua hommaa. QGISsin minulle tällä hetkellä tärkeimmät ja keskeisimmät työkalut, joita osaan käyttää ovat filed calculator ja kartan visualisointi. Näiden käytön hallitsen hyvin ja muissa saattaa esiintyä jotain ongelmia. Esimerkiksi muistan kyllä vielä buffer työkalun käytön, mutta todennäköisesti parin viikon jälkeen en. QGIS on todella monipuolinen työkalu, mutta sen järkevä ja tehokas hyödyntäminen edellyttäisi ohjelman parempaa osaamista.

Puskurivyöhykkeet ovat kyllä hyvä ja mielenkiintoinen työkalu, koska niillä voi tehdä kaikenlaista. Esimerkiksi niillä voi tutkia eri kohteiden etäisyyksiä jostain, voidaan rajata vaikutusalueita ja tutkia vaikka keskusten tavoitettavuutta.

Lähteet:

• Torvi, S. 2024. Saara’s blog. Viitattu 19.2.2024.

Saara’s blog – MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät 1, 2024 (helsinki.fi)

Neljäs kurssikerta käynnistyi luennolla aiheesta ruutukaava, sekä ruutu-ja pisteaineistot. Luento-osuuden jälkeen aloimme harjoitella opettajan johdolla ruutu- ja pisteaineistojen käyttöä ja käsittelemistä QGISsillä. Kurssikerran suoritus koostui kahdesta eri tehtävästä.

Tehtävässä 1 oli tarkoitus opettajan johdolla tehdä pääkaupunkiseutua kuvaava ruutukartta, joka esittää ruotsinkielisten absoluuttisen määrän eri puolilla karttaa. Tämän teko onnistui vaivattomasti seuraamalla ohjeita. Samasta aineistosta tuli myös itsenäisesti tehdä toinen samantyyppinen kartta, mutta nyt ruotsinkielisten osuus kokonaisväestöstä. Tämän kartan teko onnistui myös helposti, sillä piti vain käyttää tuttua field calculatoria.

Kun karttoja vertaillee, huomaa niiden olevan ihan eri näköiset. Tämä johtuu siitä, että tottakai myös ruotsikielisiä asuu enemmän siellä missä asuu muutenkin enemmän ihmisiä. Kuitenkin kuin katsoo heidän määrää suhteessa kaikkiin asukkaisiin korostuukin aivan eri osat pääkaupunkiseudusta. Tämä vaihtelu pistää taas miettimään, kuinka suuri merkitys on sillä millä tavalla esittää aineiston ja kuinka helppo kartalla on johtaa harhaan.

Tehtävä 2 oli taas opettajajohtoista. Siinä opeteltiin tekemään peruskarttaa maastonmuodot rinnevarjostuksella ja lisäämään korkeuskäyrät karttaan. Tämän jälkeen digitoimme itse kartan alueelta muutaman tien ja kaikki asuintalot ensi kerran harjoitusta varten. Tehtävä kaksi oli keskivaikea, mutta opettajan johdolla sekin onnistui helposti. Kun itse piti näpytellä taloja kartalta aineistoon, tuli mieleen viime kurssi ”Tiedon esittäminen maantieteessä”, kun siinä tuli leikittyä digitoinnin kanssa paljon. Taika mainitsee myös digitoinnista  blogissaan, ja olen samaa mieltä, että QGISsillä digitoiminen oli jotenkin kankeaan.

Lähteet:

• Jaakkola, T. 2024. Taikamatkalla GIS-velhoksi. Viitattu 12.2.2024.

Taikamatkalla GIS-velhoksi – Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin tuotoksia ja mietteitä (helsinki.fi)