Ensimmäinen kurssikerta

Vuoden jälkeen takaisin QGISsin parissa. Oli mielenkiintoista palata vanhaan tuttuun ohjelmaan tauon jälkeen. Kuten Armida blogissaan toteaa, olin myös unohtanut suurimman osan asioista ja painikkeista, joten uudelleen opetteluksi se meni. Oppitunnin kävimme läpi vaihe vaiheelta, kuinka QGIS toimii ja samalla teimme ensimmäisiä karttojamme. Tunnin lopulla kartat valmistuivat. Oikeastaan tunnilla ei tullut minulle mitään uutta tietoa, mutta tarpeellista kertausta. Nyt uskon taas hetken muistavani QGISsin perusasiat. Täytyy vielä sanoa se, että on karttojen tekeminen paljon helpompaa kahdella näytöllä.

Tässä yläpuolella on esillä ensimmäinen karttani tällä kurssilla, jonka teimme opettajan johdolla tunnilla. Noudatin ohjeita ja lopputulos on mielestäni oikein hyvä. Kartta kertoo Itämeren suurimmat typen päästö maat vihreällä väriskaalalla. Mitä tummemman vihreällä valtiota on kuvattu sitä ”pahempi” se on, eli sitä enemmän se tuottaa typpipäästöjä.

Karttani on minusta oikein onnistunut ja se täyttää kaikki kriteerit ja siitä löytää kaikki mitä pitääkin olla. Karttani esittää tarpeellisen informaation selvästi ja luettavasti. Sellaiselle ihmiselle, joka ei tiedä aineistosta mitään ja näkee vain kartan, uskoisin sen olevan hyvin selvä ja katsoja saa kiinni siitä mitä on yritettykin esittää. Pelkkää karttaa katsomalla toki ei huomaa, kuin eri väreillä erotellut Itämeren maat, mutta legenda vieressä kertoo tarpeeksi aiheesta selitteineen ja otsikoineen.

 

Toinen kartta piti tehdä itsekseen kotona samalla tavoin tunnilla tehty. Annetusta aineistosta sai valita mitä muuttujaa kuvaa kartallaan ja millä tavalla. Tehtävänanto oli siis hyvin vapaa, kunhan käyttää Suomen kunnista kerättyä aineistoa ja visualisoi jotain ilmiötä kartalla. Valitsin aiheekseni ruotsinkielisten osuuden Suomen kunnissa. Kokonaisuuden tekeminen oli suhteellisen yksinkertaista lukuun ottamatta luokkajakoa, mikä tuotti vähän päänvaivaa. Kokeilin monia valmiita luokkajakoja, enkä ollut tyytyväinen mihinkään. Lopulta muokkasin itse mielestäni järkevimmät luokkajaot. Olen samaa mieltä Armidan kanssa siitä, että valmiit luokittelut ovat joko huonoja tai vain todella tylsiä. Pidän luokkajaoistani, koska ne näyttävät kartalla sen mitä pitää, eli missä ruotsinkielisiä asuu ja missä ei.

Kartta on visuaalisesti hyvä ja selvä, ja hyvän kartan piirteet löytyvät. Legendan avulla ymmärtää helposti, mitä kartta esittää. Kartasta selviää, että suurin osa ruotsinkielisistä asukkaista elää Etelä-ja Länsi-Suomessa, kun taas idässä ja keskellä Suomea vain vähän tai ei ollenkaan. Esittämäni ilmiön luettavuus kartalta onnistuu hyvin ja kartta on teknistesi ja visuaalisesti tyydyttävä. Jos jotain pitäisi muuttaa kartasta, voisin vielä ehkä hienosäätää luokkia vähän.

Lähteet:

• Wanström, A. 2024.  Gissful thinking. Viitattu 22.1.2024.

gissful thinking – På de båda inhemska – Molemmilla kotimaisilla (helsinki.fi)