Helsingin yliopisto
Neljäs kurssikerta käynnistyi luennolla aiheesta ruutukaava, sekä ruutu-ja pisteaineistot. Luento-osuuden jälkeen aloimme harjoitella opettajan johdolla ruutu- ja pisteaineistojen käyttöä ja käsittelemistä QGISsillä. Kurssikerran suoritus koostui kahdesta eri tehtävästä.
Tehtävässä 1 oli tarkoitus opettajan johdolla tehdä pääkaupunkiseutua kuvaava ruutukartta, joka esittää ruotsinkielisten absoluuttisen määrän eri puolilla karttaa. Tämän teko onnistui vaivattomasti seuraamalla ohjeita. Samasta aineistosta tuli myös itsenäisesti tehdä toinen samantyyppinen kartta, mutta nyt ruotsinkielisten osuus kokonaisväestöstä. Tämän kartan teko onnistui myös helposti, sillä piti vain käyttää tuttua field calculatoria.
Kun karttoja vertaillee, huomaa niiden olevan ihan eri näköiset. Tämä johtuu siitä, että tottakai myös ruotsikielisiä asuu enemmän siellä missä asuu muutenkin enemmän ihmisiä. Kuitenkin kuin katsoo heidän määrää suhteessa kaikkiin asukkaisiin korostuukin aivan eri osat pääkaupunkiseudusta. Tämä vaihtelu pistää taas miettimään, kuinka suuri merkitys on sillä millä tavalla esittää aineiston ja kuinka helppo kartalla on johtaa harhaan.
Tehtävä 2 oli taas opettajajohtoista. Siinä opeteltiin tekemään peruskarttaa maastonmuodot rinnevarjostuksella ja lisäämään korkeuskäyrät karttaan. Tämän jälkeen digitoimme itse kartan alueelta muutaman tien ja kaikki asuintalot ensi kerran harjoitusta varten. Tehtävä kaksi oli keskivaikea, mutta opettajan johdolla sekin onnistui helposti. Kun itse piti näpytellä taloja kartalta aineistoon, tuli mieleen viime kurssi ”Tiedon esittäminen maantieteessä”, kun siinä tuli leikittyä digitoinnin kanssa paljon. Taika mainitsee myös digitoinnista blogissaan, ja olen samaa mieltä, että QGISsillä digitoiminen oli jotenkin kankeaan.
Lähteet:
- Jaakkola, T. 2024. Taikamatkalla GIS-velhoksi. Viitattu 12.2.2024.