QGIS-ohjelman käyttö helpottuu. Nykyään ei ole mahdoton tehtävä tallentaa projekti kuvana tai ladata uutta tietoa alustalle. Äärimmäisen perusteitahan nämä ovat, mutta minun silmissäni kehitys on ollut huimaavaa.
Tavoitteena tällä kertaa oli luoda Afrikan timanttikaivoksia, öljyalueita ja konflikteja kuvaava kartta sekä myöhemmin Suomen valuma-alueita kuvaava väkerrys. Lähinnä harjoituksen tarkoitus oli opetella siirtämään tietoa taulukoista toiseen ja jäsentämään jo näkyvissä olevaa tietoa. Samanlaiselta epätoivolta kuin viime kerralla (tai ainakaan yhtä vahvalta heittäytymiseltä kohtalon käsiin ja umpimähkään klikkailulta) vältyttiin tällä kertaa.
Saadun tiedon määrä oli hirmuinen. Internetin käyttäjämäärän muutosta tutkimalla voisi ehkä tehdä jotain päätelmiä alueen teknologisen kehityksen suhteen, lähinnä katsottaessa muutoksen nopeutta ja suuria eroja. Tiina Aalto pohtii blogissaan, tätä samaa sekä sitä, kuinka konfliktialueista saatavalla tiedolla voitaisiin ennakoida pakolaisvirtoja. Jo kerätyillä tiedoilla timanttikaivosalueista voitaisiin mahdollisesti myös mallintaa, miten uudet timanttilöydökset voisivat vaikuttaa alueen kehitykseen.
Olen samaa mieltä kuin Joonatan Reunanen, joka toteaa öljykenttien läheisyydessä olevan yllättävän vähän konflikteja. Hän toteaa asian johtuvan mahdollisesti öljyn merkittävästä asemasta maailmantaloudessa.
Itsenäisenä tehtävänä loimme tulvaindeksiä ja järvisyysprosenttia kuvaavan kartan. Tulvaindeksi kertoo kuinka moninkertainen määrä vettä joessa virtaa tulvahuipun aikana. Se on suurimmillaan Pohjanmaalla ja Etelä-Suomen rannikolla. Pienimmillään se taas on Itä-Suomessa. Syy tähän on todennäköisimmin pinnanmuodoissa. Suomen länsipuoli on jääkauden seurauksena topografialtaan tasaisempi kuin itäpuoli. Hyvä huomio on myös Venla Moision toteama siitä, että järvi-Suomessa tulvaindeksi ei ole niin suuri mahdollisesti siksi, että järvien määrä tasaa jokien virtausta keräämällä ”ylimääräistä” vettä. Tästä syystä Pohjanmaallekin on rakennettu tekojärviä, kuten Uljuan tekojärvi. Kuten kartasta huomataan, siellä missä järvisyys on suurinta, on tulvaindeksi pienin. Tulvakausi on yleensä keväällä lumien sulaessa.
Lähteet
Aalto, T. ”Tietokannat tutummiksi”
Luettu 6.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/tidaalto/
Reunanen, J. ”Beast mode on.”
Luettu 6.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/
Moisio, V. ”Viikko 3 – Tietokantojen yhdistämistä ja laskutoimitusten tekemistä”
Luettu 6.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/moivenla/