Tällä kurssikerralla perehdyimme rasterikarttoihin. Ongelmaksi QGIS:in käytössä tällä kertaa muodostui (ilmeisesti) turhan heikko tietotekninen osaamiseni. Aineistojen lataaminen ohjelmaan sai aikaan vikailmoituksen ja lopputuloksena ohjelmassa oli kartta, muttei mitään sisältötietoja. Onneksi viisaammat tahot osasivat korjata ongelmani ja kun aineisto oli ladattu neljännen kerran, sain myös atribuuttitaulukkoon sisältöjä.
Tarkoituksena oli siis luoda ruudukko pääkaupunkiseudun kartan päälle ja kuvastaa jotain ilmiötä asuinrakennuksista saatuja tietoja käyttämällä. Itse tutkin miesten määrää pääkaupunkiseudulla. Jokainen ruutu kuvaa, kuinka monta miestä siinä yhteensä asuu. Huomattavan paljon miehiä asuu Helsingin kantakaupungin pohjoisosassa. Täytyy kuitenkin muistaa, että puhutaan maksimiarvoista, eli siitä, missä neliökilometrin ruudussa ovat miesvoittoisimmat rakennukset. Pinja Nivalainen oli tutkinut naisten ja miesten määrän välistä suhdetta. Hänen kartastaan on nähtävissä, kuinka läntisessä Helsingissä Otaniemen alueella miehiä on suhteessa enemmän kuin naisia toisin kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Tämä johtunee siitä, että teknilliset alat ovat tyypillisesti olleet miespanoitteisempia. Omassa kartassani ei samaa huomaa yhtä vahvasti. Uskon tämän johtuvan siitä, että oma karttani ei ota huomioon ihmisten keskittymistä tietyille alueille. Kallio esimerkiksi on hyvin tiheään asuttua aluetta, jolloin siellä luonnollisesti asuu enemmän niin naisia kuin miehiäkin kuin vaikkapa Suomenlinnassa.
Voisin olla karttaan tyytyväisempikin. Vaikka se kuvastaa asiaa, se ei ole kovin selkeä johtuen lähinnä ehkä ruudukon väristä ja kuntien ääriviivojen puutteesta. Tuija Hyvättinen oli liittänyt omaan karttaansa Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kuntarajat, ja tulos on erittäin hyvännäköinen ja selkeä. Hän toteaa itsekin sen helpottavan karttatulkintojen tekemistä, ja olen asiasta samaa mieltä. Tästä opin, että hyvään ulkoasuun kannattaa aina panostaa, ihan kartan sisällöllisenkin tulkinnan takia. Olisi ollut mielenkiintoista tutkia myös, miten tulokset muuttuisivat, mikäli rasteriruudukon kokoa muutettaisiin suuremmaksi tai pienemmäksi. Toki tämä 1km kertaa 1 km on ehdottomasti järkevin: ei liian pieni ollakseen epäselvä, mutta silti tarpeeksi tarkka.
Lopputunnin aikana teimme vinovalovarjostuksia Pornaisten karttaan. Karttalehdet ovat yleensä yksinkertaistetumpia kuin tällä tavalla luodut korkeuserot. Loimme myös piirtämällä seuraavaa kurssikertaa varten vektoritiedostot Pornaisten asuinrakennuksista ja suurimmista teistä. Terapeuttinen perjantaipäivän klikkailutuokio.
Lähteet:
Nivalainen, P. ”Kerta4”
Luettu 15.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/npinja/
Hyvättinen, T. ”Rasterit kehiin!”
Luettu 15.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/hytuija/