Tällä kurssikerralla saimme vapaat kädet työskentelyn suhteen. Ainoa ohje oli aloittaa aineistojen etsiminen alussa. Hyvä, että tämä ohje annettiin (vaikka ”ajoissa” minun tapauksessani tyypillisesti tarkoittaakin edellistä iltaa), sillä kuten Tiina Aaltokin toteaa, vaikeinta oli löytää sopivia aineistoja. Kun aihepiiri voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, oli vaikeaa alkaa rajaamaan, mistä haluaisi tehdä. Toisaalta pyrin myös miettimään, minkälaisen datan esittäminen on järkevää, ja miten useasta eri datasta saisi yhdistettyä toimivan kokonaisuuden.
Päädyin käyttämään Natural Earth Datalta lataamaani maailmankarttaa ja tutkimaan syntyvyyden ja koulutuksen yhteyttä. Ei siis mitään kovin uutta ja ihmeellistä sisällöllisesti, mutta QGIS-tasolla pääsin itseäni haastamaan. Suurin osa keräämistäni tiedoista oli Excel-muodossa (ja loput sitten suoraan csv), joten tarvittiin hermojaraastavaa kikkailua, jotta sain tiedot näkymään kartalle. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui eri tavoilla kirjoitetut paikkojen nimet. Vei aikansa ennen kuin ymmärsin, että Venäjä ei näy kartalla siksi, että csv -tiedostossa se on nimetty Russian Federationiksi ja kartan attribuuttitaulukossa pelkäksi Russianiksi. Loppujen lopuksi sain kuitenkin nämäkin kommervenkit setvittyä. Sillä halusin vielä harjoitella tietojen laskemista ja taulukoiden liittämistä, valitsin koulutusta kuvaaviksi tekijöiksi korkeakoulujen ja valtion asukkaiden välisen suhteen. Tietenkin mitattaessa väestönmuutosta ja syntyvyyttä olisi erityisesti naisten koulutus tärkeässä asemassa. Tätä kartta ei erikseen näytä. Lisäksi karttaa tulkittaessa on muistettava, että korkeakoulut ovat erikokoisia. Se, että Virossa on jokaista korkeakoulua kohden vähän ihmisiä, ei oikeastaan tarkoita, että korkeakoulujen saavutettavuus olisi huomattavasti huonompi.
Kartoista huomataan, että Keski-Afrikassa ja Lähi-Idässä syntyvyys on korkeaa ja korkeakouluja vähän suhteessa ihmisten määrään. Näillä alueilla väestönkasvukin on voimakkainta. On muistettava, että syntyvyyden/kuolleisuuden lisäksi väestönmuutokseen vaikuttaa myös muuttoliike. Esimerkiksi Australiassa ja Kanadassa syntyvyys on matalaa, vaikka väestö näyttäisikin kasvavan huomattavasti.
Samoin kuin Anna Avellan, mietin pitkään, onko tekemäni työ tarpeeksi haastava. Hän toteaa kuitenkin ”että ehkä tärkeintä olikin huomata, että en tarvinnut näiden karttojen tekemiseen sanallista tai kirjallista apua, vaan muistin ja löysin tarvittavat toiminnot itsenäisesti”. Tähän haluaan luottaa. Oli palkitsevaa huomata kurssin aikana tapahtunut kehitys. Varsinkin silloin, kun tekstitiedosto ei aluksi siirtynyt oikein, vaan näytti pelkkää tekstin sekamelskaa. Ratkaisu oli hengittää sisään ja ulos ja muistella opittua päättömän klikkailun ja lopulta avunanomisen sijaa.
Lähteet:
Aalto, T. ”Oppiminen jatkukoon”
Luettu 2.3.2020
https://blogs.helsinki.fi/tidaalto/
Avellan, A. ”Lento QGIS 3.4.1 laskeutuminen”
Luettu 2.3.2020
https://blogs.helsinki.fi/avellana/
