Toisen kurssikerran päätavoite oli perehtyä karttaprojektioiden vääristävään vaikutukseen kuvantamisessa. Kuten Pihla Haapalo blogissaan toteaa, Suomi on pohjoisen sijaintinsa takia erinomainen esimerkkivaltio tätä varten, ja erot karttaprojektioiden välillä näkyvät erityisesti maamme pohjoisosissa.
Kaikki kuntien pinta-alat laskettiin valittuja projektioita kansainvälisesti viralliseen ETRS-TM35FIN -projektioon verraten. Olin aiemmin tiedostanut Suomen olevan pitkänomainen valtio, mutta erot eteläisten ja pohjoisten kuntien välillä pääsivät silti yllättämään. Koska yleensä verrataan Grönlannin kokoa Etelä-Amerikkaan, en osannut odottaa niin radikaalia eroa pelkästään kuntatasolla.
Itse vertailuprosentin laskemisen kanssa piti tuskailla, sillä lukion prosenttilaskukurssi ei valitettavasti ollut päällimmäisenä mielessä: Oonneksi ystäväni Google auttoi ja sain loppujen lopuksi oikeat tulokset attribuuttitaulukkoon. Tämä tuskailu ei kuitenkaan ollut mitään verrattuna siihe ntuskaan, joka syntyi halutun karttaprojektion metsästämisestä.
Tein pinta-alalaskut kahta eri karttaprojektiota (kartta 1, Mercator ja kartta 2, Robinson) ETRS-TM35FIN:iin verraten. Huomionarvoiseksi osoittautui karttavääristymän prosentuaalinen ero. Mercator venytti pohjoisen kuntia huomattavasti enemmän kuin Robinson. Esimerkiksi Inari on Mercatorin projektiossa useita satoja prosentteja suurempi, kun taas Robinsonin karttaprojektiossa ero on vain kymmeniä prosentteja.
Kartasta 2 erottuu selkeästi useampi kunta Keski- ja Etelä-Suomessa, joissa pinta-alan muutos näyttäisi olevan paljon suurempi muuhun ympäristöön verraten. Tämä johtuu luultavasti siitä, että tätä karttaa tehdessäni käytin alkuperäisenä, vääristymättömänä pinta-alana Suomen kunnat 2015 -tiedoston tietoja, kun taas itse kartta näyttää tuoreempaa 2020 vuoden tietoa. Kaikki kuntaliitokset eivät siis ole olleet mukana kunnan alkuperäistä pinta-alaa laskettaessa. Syy miksi käytin valmista tietoa enkä laskenut TM35FIN mukaista pinta-alaa kartalta on sama, mihin Enni Pyysalo oli kurssikerralla törmännyt. Vaikka mitä klikkaili, (ja kartta näytti oikealta) laski se pinta-alan väärällä projektiolla. Kun viimein sain edes Robinsonin toimimaan en uskaltanut enää muuttaa asetuksia palatakseni laskemaan muita pinta-aloja. Onneksi tämä vaikuttaa vain pariin yksittäiseen kuntaan, eikä koko lopputulokseen… Tekemällä oppii, jatkossa tällaiset virheet toivottavasti vältän.
Tiia Laisi oli myös käyttänyt Robinsonin karttaprojektiota vertailussa. Toisin ilmeisesti toiseen karttaan kuin minä, sillä tuloksemme ovat hyvin erilaiset. Tosin ottaen huomioon millaiset haasteet sain käydä läpi ennen kuin kartta edes ulkoisesti näytti oikealta, en yllättyisi, jos omat laskuni osoittautuisivatkin vääriksi. Joka tapauksessa oli mielenkiintoista nähdä, miten eri tavoin eri projektiot vaikuttavat pinta-alaan. Ero ei välttämättä ole alkuunkaan systemaattinen pohjoiseen päin venyminen.
Jännityksellä kohti seuraavaa kurssikertaa, toivottavasti silloin pysymme vain yhdessä projektiossa…
Lähteet
Haapalo, P. ”Qgis laskuja”
Luettu 31.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/haapalop/
Pyysalo, E. ”Kurssikerta 2 -projektioiden vertailua”
Luettu 31.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/enxen/
Laisi, T. ”Kurssikerta 2. Tietokannat ja karttaprojektiot”
Luettu 31.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/tlaisi/