Ensimmäinen kertamme Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssilla koitti perjantaiaamuna. Olin etukäteen jännittänyt kurssin kulkua: GIS on minulle vielä melko uutta, ja pelkäsin tahdin olevan liian kova tai muiden olevan jotenkin yli-inhimillisen taitavia QGIS-ohjelman käytössä. Pelkoni osoittautui kuitenkin turhaksi. Aloitimme hyvin perusteista, ja sehän sopi minulle.
Kurssikerralla valmistimme ohjatusti annetusta datasta teemakartan Itämerta ympäröivien valtioiden typpipäästöistä. Tarkoituksena oli niin tutustua QGIS-ohjelmaan kuin oppia karttakuvaamisen hienosäätöjen merkitystä. Esimerkiksi teemakartan kategoriat voidaan jakaa monella eri tavalla. Tasaväli ei välttämättä ole paras tapa jaotella arvoja, jos yksi arvo on todella paljon muita suurempi. Värivalinnoillakin voi vaikuttaa kartan ilmaisevaisuuteen: epätoivottuja asioita kuvataan punaisella. Huomionarvoinen on myös Annika Luoman blogissaan toteama seikka, että koropleettikartan määritelmä tulee nimenomaan siitä, kuinka värin tummuudella kuvataan muutosta.
Kotona tehtäväksi jäi blogitekstin lisäksi QGIS-ohjelman asentaminen koneelle ja teemakartta. Vinkkinä sanottakoon, että jos yliopistolla harjoitellaan ohjelman käyttöä englanniksi, on järkevää myös kotona käyttää ohjelmaa englanniksi. Itsehän latasin QGIS:in suomeksi ja apinamenetelmällä jouduin opettelemaan sen käytön uudestaan. Toki Moodlessa julkaistuista ohjeista oli paljon hyötyä, mutta parhainkaan sanakirja ei kääntänyt englanninkielisiä käskyjä täsmälleen oikeilla termeillä suomeksi, enkä tässä vaiheessa enää muistanut kaikkia pienkuvakkeita. Positiivisesti ajatellen ovat kuitenkin QGIS-ohjelman peruskäskyt nyt todellakin opittu. Itse asetusongelman auttoi kanssaopiskelijani Paula Allinen myöhemmin ratkaisemaan. Kuten hän ensimmäisessä blogitekstissään esittelee, on hän perehtynyt QGIS:iin jo enemmänkin. Voin vain toivoa, että joskus osaan itsekin tehdä samanlaisia yleiskaavoituskuvia.
Tein teemakartan avioerojen suhteesta solmittuihin avioliittoihin. Aihe valikoitui sen perusteella, että halusin harjoitella uuden kentän luomista atribuuttitaulukkoon ja laskin -työkalun käyttämistä. Toisaalta halusin myös tehdä teemakartan, jollaista en aiemmin ole nähnyt: kielijakaumaa ja väestömääriä on tullut tuijoteltua jo maantieteen pääsykokeisiin valmistautuessa.
Kartta kertoo, erottiinko kunnassa vuonna 2014 suhteessa enemmän kuin mentiin naimisiin. Kaikista punaisimmalla ovat kunnat, joissa erottiin huomattavasti enemmän kuin solmittiin avioliittoja. Yllättävää tässä oli, että pääkaupunkiseudun kunnat eivät kuuluneet näihin kuntiin. Asia kuitenkin selittynee sillä, että pääkaupunkiseudulla asuu paljon nuoria, jotka solmivat ensimmäiset avioliittonsa. Helsingin mahtipontiset kirkot myös saattavat houkuttaa pariskuntia ympäryskunnista vihkiytymään Helsingissä. Suurin osa maata kuuluu keskikategoriaan, eli avioeroja on noin puolet siitä määrästä mitä avioliittoja solmitaan. Tilastollisesti tämä kuulostaa oikealta, sillä koko Suomessa noin puolet avioliitoista päättyy eroon. Vähiten avioeroja näyttää olevan Pohjanmaalla. Tämä selittynee sillä, että Pohjanmaalla asuu suhteellisen paljon evankelisluterilaisten herätysliikkeiden jäseniä. Vanhoillisimmissa herätysliikkeissä suhtaudutaan yleensä avioeroon melko nuivasti. Sen sijaa avioliittoja solmitaan paljon jo nuorena. Eniten erotaan Hyrynsalmessa, Sysmässä, Siikasessa ja Kärsämäellä.
Lähteet
Allinen, P. ”First things first, QGis”
Luettu 30.01.2020
https://blogs.helsinki.fi/pallinen/
Luoma, A. ”Kurssikerta 1: Tutustumista QGIS -ohjelmistoon”
Luettu 30.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/luomanni/