Kurssikerta 3

Tällä kurssikerralla harjoiteltiin aineistojen yhdistelemistä ja tietokantojen valmistelua. Kurssikerralla tutkittiin ja työstettiin yhdessä Afrikan karttaa ja muun muassa konfliktien, timanttikaivosten ja öljykenttien sijoittumista kartalle.  Oli mielenkiintoista pohtia sitä, miten esimerkiksi konfliktit ja timanttikaivokset kartalla voivat mahdollisesti olla yhteydessä toisiinsa.

Harjoittelimme tietokannan kohteiden yhdistämistä muutamalla eri tavalla. Ensin kokeilimme yhdistää kohteita niitä muokkaamalla, “Merge selected features”-toiminnolla. Tämä olisi kuitenkin ollut työlästä toteuttaa koko kartta-alueelle, joten lopulta yhdistimme kohteet “Dissolve”-toiminnolla. Minulla oli ensin jotain ongelmia tämän kanssa, mutta sain ne onneksi selvitettyä melko pienellä vaivalla. Kokeilimme myös “Aggregate”-toimintoa.

Tietokannan kohteiden yhdistämisen jälkeen halusimme lisätä samalle kartalle dataa eri aineistosta. Aineisto, jonka halusimme lisätä, oli Excel-tiedosto, eli .xlsx-muodossa, mistä QGIS ei erityisemmin välitä, joten tiedostoa oli muokattava ja vaihdettava muoto .csv-tiedostoksi, jonka jälkeen sen sai lisättyä QGISiin Delimited Text -layerina. Opin myös vihdoin, miten ääkköset saadaan näkyviin QGIS:sissä, aikaisemmin olin nimittäin tapellut sen kanssa ja lopulta päätynyt korjaamaan koko aineiston käsin jälkikäteen. Nyt siis note to self: muista muokata encodingia ennen layerin tuomista!!

Lopulta tietokannat yhdistettiin toisiinsa Join-toiminnolla, minkä jälkeen tuotiin vielä muutama muu tietokanta suoraan tiedostoista – juurikin ne timantit, konfliktit ja öljykentät – ja näitä sitten pyörittelimme loppuajan. Näin jälkikäteenkin on mielenkiintoista pohtia, miten esimerkiksi konfliktien tapahtumavuodet ja öljykenttien tai timanttikaivosten perustamisvuodet ovat yhteydessä toisiinsa. Myös Nikolai Tuuri pohtii tätä kolmannen kurssikerran blogipostauksessaan (2023) ja toteaa, että konfliktit saattavat alkaa, kun uusi kaivos tai kenttä löydetään.

Kotitehtäväksi kurssikerralta jäi valuma-alue- ja tulvaindeksikartan tekeminen. Yhdessä kokeiltujen toimintojen ja tuotetun kartan eväillä oli melko helppo lähteä rakentamaan tätä. Ensin hieman ihmettelin kylläkin, että mitä tässä nyt oikein tapahtuu, mutta kun kerran pääsin vauhtiin, ei enää tullut suurempia ongelmia. Diagrammien käytön hoksaaminen tosin vei hieman aikaa, mutta onneksi internetin ihmeellisestä maailmasta löytyi apuja.

Kartasta tuli mielestäni hyvin intuitiivinen. Eniten tulvia on selkeästi rannikoilla, erityisesti Pohjanmaalla, joka on suorastaan tunnettu vuosittaisista tulvistaan. Minulle yllättävää oli, että Turun seudulla oli suurin tulvaindeksi, oletin jotenkin että se varmasti olisi Pohjanmaalla. Toki, onhan siellä myös iso joki joka tulvii.

Järvisyyden päätin kuvata ympyrädiagrammina, sillä se oli mielestäni havainnollistavampi kuin pelkkä pylväsdiagrammi. Kaveriksi siihen laskin siis maapinta-alaprosentin. Kartasta nähdään, että suurimmat järvisyysprosentit ovat kuin ovatkin Järvi-Suomen alueella, joten voin ainakin melko suurella itsevarmuudella todeta, että luultavasti tämä meni oikein…

Ensi kertaan!

Lähteet

Tuuri, N. (2023) “3. Kurssikerta,” Nikolain Blogi, 8. helmikuuta 2023 [Blogi]. Saatavissa https://blogs.helsinki.fi/nikolait/2023/02/08/3-kurssikerta/ (Viitattu 16.2.2023).