Kurssikerta 1

Ensimmäisen kurssikerran jälkeen minulle jäi oikein hyvä fiilis kurssista. Vaikka käytin QGIS-sovellusta ensimmäistä kertaa, kurssikerralla yhdessä muiden kanssa tehdessä sain oikein hyvän käsityksen sen perustoiminnoista ja ominaisuuksista. Kurssikerralta lähtiessä minulla oli melko itsevarma olo siitä, että selviän kurssista ja kotitehtävistä. Muiden blogeja lukiessa oli hieno huomata, että muillekin oli jäänyt vastaava fiilis tehtävistä. Esimerkiksi Kalla-Maria Tiilikainen mainitsee ensimmäisen kurssikerran blogipostauksessaan (2023), että kurssikerran jälkeen kynnys lähteä työstämään tehtäviä itsenäisesti todella madaltui, mistä olen ehdottomasti samaa mieltä.

Ensimmäisellä kurssikerralla laadittiin kartta Pohjois-Euroopan typpipäästöistä maittain (Kuva 1). Mielestäni kartasta tuli selkeä ja informatiivinen, mikä oli hyvä, koska siitä saamani harjoitus auttoi paljon myös kotitehtävän tekemisessä. Valitettavasti kurssikerralla tekemäni kartta ei kuitenkaan jostain syystä ollutkaan tallentunut OneDriveeni, tai ehkä olin vahingossa tallentanut sen väärään paikkaan, joten jouduin tekemään kartan vielä uudestaan kotona. Tämä ei kuitenkaan oikeastaan pienen alkuturhautumisen jälkeen juurikaan haitannut — sainpahan ainakin vielä kerrattua kurssikerran asioita.

Kuva 1 Typpipäästöt maittain

Ensimmäistä karttaa tehdessä tuli kuitenkin vastaan muutamia haasteita. En esimerkiksi ensin meinannut muistaa, miten muut kuin typpipäästöihin tämän datan mukaan vaikuttavat maat saatiin näkyviin. Pienen kikkailun jälkeen tämä kuitenkin onnistui. Kuten kurssikerralla, tästäkin kartasta tuli mielestäni informatiivinen ja selkeä; uskon, että myös dataa tuntematon ihminen osaisi tulkita tätä oikein.

Typpipäästökartan kasaan saatuani lähdin työstämään kotitehtäväksi annettua karttaa. Ollakseni täysin rehellinen minun täytyy sanoa, että tämän kanssa haasteita tuli vastaan vähän enemmänkin, ja turhautuminen meinasi voittaa. Kunnianhimoisesti lähdin ensin kokeilemaan tehtävän haastavinta vaihtoehtoa, ja sain kyllä datan ja kuntapohjan tuotua, mutta muuttujien kanssa työskentely tuotti jotenkin erityisen paljon vaikeuksia, joten lopulta päädyin tuomaan kuntapohjan helpoimman vaihtoehdon kautta. Myöhemmin tajusin, että olisin voinut vain käyttää sitä ensimmäistä tuomaani kuntapohjaa, sillä päädyin tuomaan lopulta käsittelemäni muuttujan, kesämökkien määrän kunnittain, ulkopuolelta joka tapauksessa. Toisaalta, ei tästäkään mitään haittaa ollut, ja sain taas harjoitella useampaa tapaa lähestyä tehtävää.

Kuva 2 Suomen kesämökit kunnittain

Toisen kartan kasaan saatuani olin ihan tyytyväinen. Lopputuloksesta tuli mielestäni helppolukuinen ja looginen kokonaisuus, josta hahmottuu hyvin suomen kesämökkien alueellisen jakautumisen trendi; suuri osa mökeistä sijoittuu Järvi-Suomeen, rannikoille sekä Lappiin. Datan tutkiminen oli myös minulle hyvin mielenkiintoista, ja lähdin lueskelemaan aiheesta lisää. Tilastokeskuksen (2020) mukaan Suomessa oli vuonna 2020 yli 500000 kesämökkiä, ja yli 780000 suomalaista kuului kesämökin omistavaan asuntokuntaan, mikä oli minusta yllättävää. Toisaalta, Sauna from Finlandin Carita Harjun mukaan Suomessa on arvioitu olevan saunojakin yli kolme miljoonaa, joten ei ehkä pitäisi yllättyä (Business Finland, 2021).

Kaiken kaikkiaan ensimmäisen kurssikerran tehtävien jälkeen minulla on toiveikas olo kurssin jatkosta. Saa nähdä mitä seuraava kurssikerta tuo tullessaan.

Lähteet

Tiilikainen, K. (2023) “Kurssikerta 1,” Kallan blogi, 20. tammikuuta 2023 [Blogi]. Saatavissa https://blogs.helsinki.fi/kallatii/2023/01/20/hello-world/ (Viitattu 26.1.2023).

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-677X. 2020, Kesämökit 2020 . Helsinki: Tilastokeskus. Saatavissa http://www.stat.fi/til/rakke/2020/rakke_2020_2021-05-27_kat_001_fi.html (Viitattu 26.1.2023).

Harju, C. (2021) “Vältä sudenkuopat ja onnistu saunapalvelussa,” Business Finland, 25. lokakuuta 2021 [Blogi]. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/blogit/2021/valta-sudenkuopat-ja-onnistu-saunapalvelussa (Viitattu 26.1.2023).