Kurssikerta 1

Kurssitehtävä 1

Ensimmäisellä kurssikerralla tuotetun typpikartan (kuva 1) tekeminen tuntui suhteellisen vaivattomalta. Kynnys ehdottomasti madaltui lähteä työstämään myös itsenäisesti kurssitehtäviä. Kuvan 1 resoluutio saattaa olla hieman epätarkka, sillä tallensin kartan alunperin pdf muodossa ja etäältä käsin en enää päässyt alkuperäiseen QGIS-tiedostoon käsiksi, jotta olisin voinut tallentaa sen uudestaan kuvatiedostona.

Kuva 1, Typpipäästöt valtioittain

 

Kurssitehtävä 2

Jatkoin kuntakartan työstämistä tänään maanantaina 23.1  ja loppujen lopuksi sen työstäminen olikin helpompaa mitä ajattelin! Jumituin ensin teematiedon löytämiseen kunnista, mutta sitten tajusin, että tarvittavat tiedot löytyivätkin kuntatiedostosta attribuuttitaulukosta. Kuvassa 2 on esitettynä ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä kunnittain vuonna 2021.

Kuva 2 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä kunnittain vuonna 2021

Kartasta 2 voidaan mielestäni nähdä suhteellisen helposti, että ulkomaalaisia asuu etenkin rannikolla, kun taas keskellä Suomea ulkomaalaisten osuus väestöstä on hyvin pieni, jos ei olematon. Tämä voidaan päätellä kartasta helpohkosti, sillä tummentuvan värityksen käyttö tiheyden kuvaajana on vakiintunut käytänne kartografiassa. Mielestäni kartta on informatiivinen lukijalle, joka ei tunne alkuperäistä aineistoa, sillä se kuvittaa muuten ehkä hankalasti hahmotettavan aineiston tiiviisti. Ilman karttaa olisi hyvin haastavaa hahmottaa väestön jakautumista nopeasti noin 300 kunnan listasta, jossa kyseinen tietoaines on ilmaistu desimaalein. Mielestäni kartta on myös visuaalisesti mielyttävä.

Tuottamani kartta on kuitenkin vain eräs tapa ilmaista väestön jakautuminen, ja ehkä joissain tapauksissa kartan tummin väri voi olla jopa hieman harhaanjohtava; siinä missä vaaleammat värit skaalautuvat yhden sadasosan välein, viimeinen kategoria on laajempi: 0,4-2,7. Samaan ratkaisuun oli päätynyt myös Anni Lindegren, joka kirjoitti blogipostauksessaan (2023) “Luokkia olisi ehkä voinut hioa silti paremmiksi, sillä viimeinen luokka on välillisesti todella suuri lopputuloksessa. Toisaalta kartassa erottuu selkeästi ruotsinkieliset alueet kyseisillä väleillä”.

Tämän postauksen työstössä viimeinen kohtaamani haaste liittyi viittaustekniikkaan. En löytänyt ohjeistusta siitä, millä tavalla toisten teksteihin tulisi viitata blogiteksteissä. Käytin siis yllä olevaa viittaustekniikkaa tässä postauksessa, mutta päivitän käytäntöäni, jos siihen on olemassa täsmällisempiä ohjeita.

Mukavia harjoituksia myös muille 🙂

 

Lähteet:

Lingren, A. QGIS ja Projektiot. Anni Lindegren -Geoinformatiikan menetelmät. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/ablindeg/. Viitattu 23.1.2023