Month: March 2023

Kurssikerta 7

Nyt on kurssi takana! Koen, että käteen on ehdottomasti jäänyt madaltunut kynnys lähteä käyttämään QGISsiä myös tulevaisuudesssa, sekä konkreettisia työkaluja sen käyttöön. On ollut palkitsevaa oppia uutta ja huomata, kuinka pikkuhiljaa ohjelman käyttö on alkanut avautumaan enemmän ja enemmän. 🙂

Seitsemännellä kurssikerralla haastavimmaksi osaksi vapaavalintaista työtä koin sopivan aineiston löytämisen. Loppujen lopuksi tuotin kartan Helsingistä, jossa on esitetty liikennevalojen määrät kaupunginosittain, sekä Kampin alueen autoliikennettä kuvaavan iterpolaatiokartan, jossa myös liikennevalot on esitettynä. Alun perin ajattelin, että olisi mielenkiintoista tutkia esimerkiksi liikennevalojen ja onnettomuuksien yhteyttä karttaesityksessä, mutta loppujen lopuksi käytin varmaan muutaman tunnin turhaan yrittäessäni löytää sopivaa aineistoa, joka olisi soveltunut esitykseen. Lopputuloksena päädyin siis kuvien 1 ja 2 karttoihin. Helsingin kaupungin ja väyläviraston rajapinnoista en löytänyt sopivaa aineistoa, mutta seuraavalla kerralla jos vastaavanlainen tehtävä tulee eteen, voisin kokeilla esimerkiksi uljas-tietokannan kahlausta, jonka pohjalta Lila oli tehnyt hienon ja selkeän karttaesityksen.

Kuva 1. Liikennevalojen määrä kaupunginosittain Helsingissä. Aineisto päivitetty 27.2.2023. Lähde: Helsingin kaupunki

 

Kuva 2. Autoliikenteen määrä Helsingin ydinkeskustan alueella, sekä liikennevalojen sijainnit. Lähde: Helsingin kaupunki

Autoliikenteen määrästä on vielä huomautettava, että kolusin Helsingin kaupungin sivustoja ja paikkatietohakemistoa, mutta en löytänyt kyseisestä rajapinnasta tietoa siitä missä aikayksikössä autoliikenteen määrä on mittauspisteissä mitattu.

Viimeisen kurssikerran aineistoon liittyvistä haasteista huolimatta oli kuitenkin palkitsevaa huomata, kuinka vaivatonta  ja jopa hauskaa esimerkiksi kuvan 1 kartan tuottaminen oli. Käteen on siis jäänyt työkaluja ja perustaitoja, joiden päälle on hyvä lähteä rakentamaan! Kaiken kaikkiaan kurssille on ollut aina mukava tulla ja tunnit ovat menneet mukavissa merkeissä. Tästä kurssista jäi oikein kiva fiilis. Kiitos! 🙂

 

Lähteet:

Salonen, L. (2023)  Seitsemäs kurssikerta, viimeinen näytös. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/slila/2023/02/28/seitsemas-kurssikerta-viimeinen-naytos/. Viitattu 7.3.2023

Helsingin kaupungin rajapintapalvelu. WFS: http://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wfs. Viitattu 28.2.2021

 Kurssikerta 6

Kurssikerralla perehdyttiin erilaisten pisteaineistojen esittämiseen hartalla. Alun harjoitustehtävä, jossa saimme kerätä itse aineiston, oli itseasiassa todella hauska! Koin, että ymmärsin tehtävän tekniset asiat, minkä lisäksi oman datan visualisoiminen (kuva 1) oli palkitsevaa 🙂

Kuva 1 Koettu turvallisuus kumpulan alueella, opiskelijoiden keräämä data 24.2.2023

Alla on tunnin aikana tuottamani neljä hasardikarttaa. Ensimmäiseen karttaan merkitsin kaikki yli 5 magnitudin maanjäristykset vuosien 1900 ja 2013 väliltä, johon aineisto on tuotu Yhdysvaltain geologian tutkimuslaitoksen sivuilta. Maanjäristysten suuruuden luokitteluasteikko on puolestaan tuotettu Michiganin teknillisen yliopiston – sivuston pohjalta. Asteikon tuottaminen QGISissä manuaalisesti tuotti hieman hankaluuksia, minkä vuoksi jokaisen asteikkovälin suurin arvo näkyy seuraavan asteikkovälin pienimpänä arvona. Esimeriksi suurimpaan luokkaan olisin halunnut merkitä “8 magnitudia, tai suurempi”, mutta tekemissäni kartoissa asteikko on väännetty kartan arvojen pohjalta, jolloin tämän luokan suurimpana arvona näkyy 9,1 magnitudia.

Kuvan 2 kartta oli mielestäni hieman haastavasti tulkittava sen suuresta informaatiomäärästä johtuen, joten pelkistin kuvan 3 karttaan vain kahden suurimman luokan maanjäristykset. Tämä esitys on mielestäni jo informatiivisempi kuin kuvan 2 kartta. Samaa informaatiota voisi kuitenkin esittää vielä pelkistetymmin esimerkiksi yhdistämällä maanjäristys pisteitä ja ilmoittamalla esimerkiksi maanjäristysten määrän ja keskimääräisen suuruuden alueittain. Kartoista voidaan kuitenkin nähdä, että maanjäristysrintamat myötäilevät mannerlaattojen muotoja, kuten myös Sarlotta totesi blogissaan.

Huomiona vielä tämän kurssikerran karttaesityksiin se, että niihin ei ole merkitty mittakaavaa, sillä tämä karttapohja ei ole oikeapituinen.

Kuva 2. Yli 5 magnitudin ylittävät maanjäristykset vuosien 1900-2013 ajalta. Lähde: https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/ 

Kuva 3. Yli 6,9 magnitudin ylittävät maanjäristykset vuosien 1900-2013 ajalta. Lähde: https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/ 

Kuvassa 4 on esitetty maanjäristysten suuruudet interpololoimalla. Kartassa maanjäristykset näkyvät kirkkaampina pisteinä kuin tausta. Maanjäristyspisteet voisivat mielestäni kuitenkin erottua myös enemmän taustastaan, kuin ne tässä karttaesityksessä erottuvat.  Kuvassa 5 on maanjäristys-interpolaatio karttaan vielä merkitty tulivuorten sijainnit. Karttoja vertailemalla voidaan silmämääräisesti nähdä, että tulivuoria sijaitsee erityisesti alueilla, joilla esiintyy myös voimakkaimpia maanjäristyksiä.  Opetuskäyttöön voisi käyttää myös esimerkiksi tämän sivuston karttaa, jossa on esitetty viimeaikaiset maanjäristykset ja aktiiviset tulivuoret

Kuva 4. Yli 5 magnitudin ylittävät maanjäristykset vuosien 1900-2013 ajalta. Lähde: https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/ 

Kuva 6. Yli 5 magnitudin ylittävät maanjäristykset vuosien 1900-2013 ajalta, sekä tulivuoret. Lähteet: https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/  ja https://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database 

Tämmöistä tällä kertaa 🙂

Lähteet:

Laakkonen, S. (2023) 6. kurssikerta: ulkoilua ja hasardeja. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/sarlotla/2023/02/24/6-kurssikerta/. Viitattu 7.3.2023

Yhdysvaltain geologian tutkimuslaitos. Saatavissa: https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/. Viitattu 24.2.2023

NOOA. Saatavissa: https://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database. VIitattu 24.2.2023

Michigan technological University. Saatavissa: ttps://www.mtu.edu/geo/community/seismology/learn/earthquake-measure/magnitude/ Viitattu 24.2.2023

Volcano Discovety. Saatavissa: https://earthquakes.volcanodiscovery.com/?terrain=1&preview=1&L=19. Viitattu 7.3.2023

Kurssikerta 5 

Tämän kurssikerran tehtävät veivät kurssilla eniten aikaa viikkotehtävistä, ja palasin niiden työstöön useampana päivänä. Bufferi-työkalun ja select by location-työkalujen käyttö helpottui huomattavasti tehtävien aikana ja ylipäätään koen että sain lisää itseluottamusta paikkatietoaineiston käsittelyyn, kun oppimaani piti soveltaa itsenäisesti, ja pysähtyä todella miettimään, mitä työkalut tekevät.

Tätä tekstiä kirjoittaessani itsenäistehtävän 1 tekemisestä on jo yli kaksi viikkoa, mutta muistan, että erityisesti ne menivät sujuvasti ja oli todella palkitsevaa löytää tehtäviin vastauksia suhteellisen vaivattomasti. Itsenäistehtävän 2 kohdalla kohtasin kuitenkin todellisia haasteita erityisesti ulkomaalaisten osuus-tehtävässä. Onneksi Joelin blogista löytyi ohjeita, joiden avulla sain lopulta tehtävät loppuun!

Yllä mainitsemista työkaluista bufferi-työkalun avulla voi rajata alueita erilaisten objektien ympärille, ja tämä yhdistettynä select by location – työkaluun näiltä rajatuilta alueilta voidaan valita esimerkiksi pisteaineistoa. Puskurivyöhykkeiden avulla voisi selvittää kurssikerran tehtävien lisäksi myös esim. eläinten reviireihin ja elintilan pinta-alaan liittyviä kysymyksiä. Omilla taidoillani todennäköisesti ohjelman käyttäjän (eli oma) osaamistaso vaikuttaa tällä hetkellä kuintenkin eniten siihen, millaisia ongelmia QGISin avulla voi ratkaista. Kurssikerran 7 työtä työstäessäni huomasin myös, että tiedostojen muoto ja aineiston kattavuus vaikuttaa myös merkittävästi siihen, miten QGIS aineistoa käsittelee, jos se on lainkaan mahdollista. Toki myös esimerkiksi viivamuotoinen aineisto on aina viivamuotoista, eikä pistemuotoista, vaikka kuinka haluaisi.

Edellä mainitsemieni select by location ja buffer-työkalujen käyttön lisäksi myös mm. laskimen käyttö on tullut tutuksi kurssin aikana ja siinä uusien sarakkeiden luominen on erityisen näppärää. Lisää harjoitusta kaipaisin mm. select by expression- työkalun käyttöön ja rasteriaineiston käsittelyyn ylipäätään (mm. interpolointiin), minkä lisäksi QGISissä on varmasti paljon muitakin työkaluja, joiden käyttö ei ole vielä minulle tuttua.

Alla on kurssikerran itsenäistehtävien vastaukset 🙂

Itsenäistehtävä 1
Kysymys	Vastaus
1. Lentokentät, Malmi
kuinka monta ihmistä asui Malmin lentokentän pahimmalla melualueella sen vielä toimiessa, jos mukaan lasketaan kaikki asukkaat 2 km säteellä kentästä?	58817
Kuinka monta ihmistä asui Malmin lentokentän pahimmalla melualueella sen vielä toimiessa, jos mukaan lasketaan kaikki asukkaat 1 km säteellä kentästä?	9104
Lisätehtävä
Kuinka moni 1 km etäisyydellä olevista rakennuksista on rakennettu alueelle Malmin lentokentän käyttöönoton jälkeen	762
Kuinka paljon edellä mainistuissa taloissa asuu asukkaita?	8884
Helsinki-Vantaa
Kuinka monta asukasta asuu Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä, etäisyys kiitoratoihin linnuntietä alle 2 km.	11708
Kuinka monta prosenttia em. asukkaista asuu pahimmalla 65dB melualueella?	17 asukasta eli 0,15%
Kuinka monta ihmistä asuu vähintään 55dB melualueella?	11923
Kuinka monen ihmisen elämää vähintään 60dB lentomelu haittaisi Tikkurilassa, mikäli saapuva liikenne käännettäisiin jälleen laskeutumaan poikkeuksellisesta suunnasta?	13201
2. Asemat
Kuinka monta asukasta asuu kartan alueella alle 500m päässä lähimmästä juna-, tai metroasemasta?	110278
Kuinka monta prosenttia kaikista kartan alueen asukkaista (511069) asuu alle 500m päässä asemasta?	Asukkaita on yhteensä 511069 eli vastaus on 21,60 %
Kuinka monta prosenttia a-kohdan ihmisistä oli työikäisiä (15-64v)?	Työikäisten määrä a-kohdan ihmisistä on 73983 eli 67,10 %

 

Itsenäistehtävä 2
Kysymys	Vastaus	Huomio
Laske/selvitä kuinka monta prosenttia tämän tehtävän alueen asukkaista asuu taajamissa	73983 asukasta eli 14,48%	“Tämän tehtävän alue” näissä tehtävissä on määritetty rasterikartan alueen perusteella, eli rasterin ulkopuolella olevat väkipisteet on rajattu pois laskuista. Rasterin alueella asukkaita on yhteensä 511069
Kuinka monta kouluikäistä asuu taajamien ulkopuolella?	1791
Kuinka monta prosenttia luku on kaikista kouluikäisistä?	Kouluikäisiä (7-14v) on yhteensä kartan alueella 46733 eli vastaus on 3,83%
Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on yli 10%?	57

Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on yli 20%?	21 taajamassa
Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on yli 30%?	14 taajamassa

Kuva 1 – Taajamarajaus, mikä on käytetty itsenäistehtävissä 2 

 

Itsenäistehtävä 3 – Koulut
Kysymys	Vastaus	Selitys
Kuinka paljon Helsingin Yhtenäiskouluun on tulossa uusia koulutiensä aloittavia oppilaita aineiston keruuhetkestä seuraavana vuonna, sen omasta koulupiiristä?	14	6 vuotiaiden määrä alueella
Kuinka suurta määrää yläasteikäisiä oppilaita Helsingin yhtenäiskoulun pitää varautua opettamaan seuraavana vuonna (oma koulupiiri)?	62	12-14 vuotiaiden määrä alueella
Kuinka suuren osuuden koulupiirin alueella asuvista asukkaista muodostavat kouluikäiset lapset ja nuoret (ala-aste ja ylä-aste)?	8,40 %	Asukkaita alueella yhteensä 1894, joista talukon päivityshetkellä 7-15 vuotiaita 159
Kuinka monta muunkielistä kouluikäistä alueella asuu, jos oletetaan että muunkielisissä perheissä lasten ja aikuisten suhde on sama kuin edellisessä kohdassa laskettu?	9	Muun kielisten määrä alueella on 110, joista noin 8,4% on 9

Kaiken kaikkiaan koin tämän kurssikerran oppimistehtävät työläiksi, mutta loppujen lopuksi myös antoisiksi 🙂

Lähteet: 

Schule, J. (2023) Viikko 5. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/jschule/. Viitattu 7.3.2023