Tuntitehtävä

Kurssikerta alkoi 45 minuutin happihyppelyllä, jolla keräsimme Epicollect5-sovellukseen lähialueaineiston pistemuodossa. Jokainen pystyi helposti kännykällään luomaan projektin sisälle kohteita, johon tallennettiin sijainti ja numeerinen arvio paikan ominaisuuksista, esim. miellyttävyydestä. Sovellus oli helppokäyttöinen ja voisin hyödyntää sitä tulevaisuudessa yläasteen ja lukion maantieteen tunteja pitäessä. Projektin luoja saa ladattua aineiston sovelluksesta helposti. Tytti Nyrönen totesi saman asian blogissaan: sovelluksen avulla voisi opettaa paikkatiedon keruumenetelmiä yläaste- ja lukio-opiskelijoille. Lisäksi hänkin oli sitä mieltä, että opettaja saa dataa kivasti esitettyä.

Harjoittelimme interpolointia ryhmämme tekemällä aineistolla, jonka sai tuotua kivasti QGIS:ään csv-muotoisena. Kuvasta 1 näkyy, miten turvalliseksi ryhmämme kokee eri paikat Kumpulan alueella. Mielestäni värit olisivat voineet olla ideaalitilanteessa siten päin, että vihreä olisi turvallisin. Yleensä ihmiset kokevat nimittäin vihreän positiiviseksi ja punaisen negatiiviseksi. Sininen väri tuo tässä kartassa kylmän tunteen, joka ainakin minulle luo ei-niin-positiivisen ja turvallisen olon.

Kuva 1. Turvallisuuden tunne Kumpulassa.

Itsenäistehtävä

Seuraavaksi siirryimme tarkastelemaan Kumpulan sijaan koko maailmaa. Aiheena oli hasardit, joiden alueellisesta esiintymisestä piti muodostaa oman mielen mukaan karttoja hyödyntämällä netistä ja kurssisivulta löytyviä pisteaineistoja. Tykästyin maanjäristystietokantaan 1 (https://ncedc.org/anss/catalog-search.html), koska se toimi nopeasti ja aineiston sai sieltä siirrettyä helposti Notepadin kautta QGIS:ään. Tuon lähteen heikkoutena on kuitenkin se, että sieltä löytyy vain ennen vuotta 2013 tapahtuneet maanjäristykset. Yritin tuoda lisäaineistoa toisesta maanjäristystietokannasta (https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/), mutta siihen tuli aina error, kun yritin ladata csv-tiedostoa. Kartalle se suostui ne piirtämään, mutta aineiston luominen ei onnistunut.

Harjoituksessa oli tarkoitus muodostaa kolme hasardikarttaa, joita voisi käyttää maantieteen tunnilla. Tämä sattuikin aika sopivasti, koska olen aineenopettajalinjalla (ja oikeasti maantieteilijöiden sekaan soluttautunut biologi). Keksin jokaiseen kuvaan niihin liittyviä kysymyksiä, joihin oppilas voisi vastata kuvan (ja muun materiaalin) avulla. Oppitunnilla selvisi, että maailman karttoihin ei saa mittakaavaa näkyviin, koska käyttämämme kartta ei ole oikeapituinen eli mitat muuttuvat eri kohdissa karttaa.

Kysymyksiä kuvasta 2: Missä maanjäristyksiä sijaitsee? Miksi maanjäristykset ovat jakautuneet kuvan lailla? (Vastauksen tynkää: Kuvasta 2 näkyy selvästi, kuinka maanjäristykset muodostavat selviä linjoja ja “reittejä” ympäri maapalloa. Nämä myötäilevät mannerlaattojen muotoja. Maanjäristykset nimittäin syntyvät yleensä mannerlaattojen liitoskohdissa.)

Kuva 2. Yli 5 magnitudin maanjäristykset vuosina 1900-2012.

Tein toisen kartan (kuva 3), jossa näkyy vuosien 2000-2012 aikana tapahtuneet maailmanjäristykset. Rajasin vuosiväliksi 2000-2012, jotta pisteitä ei olisi niin paljon. Kuvan 3 heikkous on se, että osa pisteistä on päällekkäin eivätkä kaikki näy kunnolla. Kuitenkin kartasta voi huomata esimerkiksi, kuinka pienimpiä maanjäristyksiä (0-2 magnitudia) on parina ryppäänä Pohjois-Amerikassa. Kartan luettavuuden takia teinkin luokkia vain 4, jolloin värit ja myös maanjäristysten voimakkuus erottuu toisistaan selvemmin. Saini Lankinen oli tehnyt blogiinsa samantapaisen kartan, josta erottuu pienet ja suuret maanjäristykset. Jaottelu vain kahteen luokkaan antaa vielä selvemmän eron ja hänen kartastaan näkee hyvin, kuinka alle 3 magnitudin maanjäristyksiä esiintyy vain tietyissä paikoissa.

Tehtäväkysymyksiä: Esiintyykö ympäri maapalloa yhtä voimakkaita maanjäristyksiä? Jos ei, niin missä esiintyy selvästi vähemmän tai enemmän voimakkaita maanjäristyksiä. Miksi asia on näin?

Kuva 3. Maailman maanjäristykset vuosina 2000-2012 luokiteltuna voimakkuuden mukaan.

Tutkin netistä, kuinka voimakkaat maanjäristykset voivat aiheuttaa tsunamin. Löysin artikkelin USGS (Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus) nettisivuilta, jossa maanjäristysten vaikutukset oli kerrottu magnitudin mukaan. Tuhoisan tsunamin raja oli 7,6 ja 7,5 välillä. Laitoin kolmanteen karttaani nämä voimakkaat maanjäristykset, jotka voivat aiheuttaa tuhoisan tsunamin. Sain sittenkin toisenkin maanjäristystietokannan toimimaan ja latasin sieltä kolmatta karttaa varten yli 7,5 magnitudin järistysten pisteaineiston csv-muodossa. Sain aineiston ladattua, kun valitsin Output Optioneista “Map & List”. Karttasivun vasemman puolen aineiston alta löytyy Download-painike, josta aineiston saa ladattua vaikkapa csv-muodossa.

Sain siis muodostettua kolmannen karttani (kuva 4), josta käy ilmi kaikki yli 7,5 magnitudin maanjäristykset vuodesta 1900 lähtien nykyhetkeen asti. Olen erityisen ylpeä viimeisestä kartasta, koska sain projektionkin vaihdettua Atlantti-keskeisestä Tyyni Valtameri -keskeiseksi. Aika moni maanjäristyksistä nimittäin esiintyy juuri tuolla vuorokausirajan alueella, joten olisi outoa, jos kartta esitettäisiin ylempien projektioiden tapaisesti. Tyyni Valtameri -keskeinen karttaprojektio löytyy QGIS:stä koodilla EPSG:3832! Lisäksi nyt Tyynenmeren tulirengas näkyy kartalla kokonaisena eikä kahtena puolikkaana! Tyynenmeren tulirengas on alue, jolla esiintyy paljon tektonista ja vulkaanista toimintaa. Harkitsin tulivuorien merkitsemistä karttaan, mutta sitten pisteet olisivat menneet aika paljon päällekkäin, eikä mielestäni pelkkä tulivuorten sijainti olisi tuonut lisäarvoa kartalleni. Jos jotain muuttaisin, niin karsisin varmaan vanhimmat, ainakin yli 100 vuotta sitten tapahtuneet, maanjäristykset pois. Kuvan 4 kartta oli vaikea luoda, koska joskus zoomatessa osa pisteistä katosi näkyvistä. Huomasinkin, ettei osa pisteistä tullutkaan lopulliseen kuvaan näkyviin, ja uudelleen yrittäessä vastavuoroisesti jotkin toiset pisteet eivät näkyneet. Lisäksi kuvassa on pieni bugi, koska kaksi pistettä näkyvät karttalehden ulkopuolella vasemmassa reunassa. Kyseiset pisteet sijaitsevat kai tarkemmin ottaen Etelä Sandwichin saarilla, jotka näkyvät kartan oikeassa reunassa Etelä-Amerikasta kaakkoon. Minulla ei ollut tarpeeksi QGIS-osaamista saadakseni pisteitä oikeille paikoilleen.

Kysymyksiä kuvasta 4: Minne päin maailmaa voimakkaimmat maanjäristykset ovat sijoittuneet? Mikä nimitys on tällä alueella? Miten kyseisellä alueella on varauduttu maanjäristyksiin ja niiden aiheuttamiin tsunameihin?

Kuva 4. Yli 7,5 magnitudin maanjäristykset vuosina 1900-2023.

Lähdeluettelo:

Lankinen, S. Harjoitus 6 “Sainilan’s blog”-blogissa 1.3.2023. https://blogs.helsinki.fi/sainilan/ Viitattu 4.3.2023

Nyrönen, T. Luento 6. Lämmittelyä talvisäässä, sekä laattatektoniikkaa. 23.2. “Tytin blogi MAA-202 kurssin blogialusta tehtäviä ja harjoituksia varten” -blogissa 23.2.2023. https://blogs.helsinki.fi/tyttinyr/2023/02/23/luento-6-lammittelya-talvisaassa-seka-laattatektoniikkaa-23-2/ Viitattu 3.3.2023

United States Geological Survey, USGS. What is it about an earthquake that causes a tsunami? https://www.usgs.gov/faqs/what-it-about-earthquake-causes-tsunami Viitattu 24.2.2023