Jatkoimme Pornaisten kartan parissa harjoittelua. Lisäsimme valmiit aineistot koulusta, terveyskeskuksesta, pelloista ja rakennuksista. Harjoittelimme esimerkiksi mittaamaan tietyn alueen sisällä olevien teiden pituuksia line sum lenght -komennolla. Pelto-aineiston jotkin pellot tulivat rajatun suorakulmion ulkopuolelle, joten leikkasimme ylimenevät osiot pois. Opimme tänään myös puskuroimaan (buffer) ja muodostamaan näin puskurivyöhykkeen. Harjoittelimme päivän aluksi puskurointia ja puskurialueen sisälle jäävien pisteiden valikointia.
Itsenäistehtävät
Aloitimme kurssikerralla tähän harjoituskertaan liittyvät itsenäistyöt, joissa oli tekemistä koko päiväksi. Tehtävissä harjoiteltiin esimerkiksi uuden tietokannan tekoa, puskurointia ja valikointia. Koostin kysymykset ja vastaukset taulukkoon, johon jaottelin eri tehtävät värin mukaan. Jouduimme tekemään taajamia koskevan tehtävän uudestaan, koska tehtävänanto oli vähän monitulkintainen. Olimme tehneet sen aluksi vain Vantaan karttalehtien alueella, mutta tätä rajausta ei olisikaan kuulunut ehkä käyttää. Taajamatehtävän viimeisessä kohdassa (ulkomaalaisten osuus) poistimme kokonaan Kauniaisen tiedot, koska niistä ei ole tietoa ja arvoksi ohjelma laittaa tällöin 9999 ja tämä vääristää aineiston tulkintaa. Oli hauska huomata, kuinka QGIS:än perustoimintojen käyttäminen oli sujuvampaa ja sain klikkailtua aika nopeastikin. Innostuin tekemään yhden lisätehtävänkin!
Olin kampuksella aamukasista yli iltaysiin. Onneksi ryhmässä on voimaa ja tehtävien tekeminen oli paljon mielekkäämpää yhdessä. Kiitos Lila Salonen, Kaisla Hietala ja Joel Schüle! Haastavinta tänään oli “uima-altaat ja saunat” -tehtävä, jossa a_pks_pie aineistossa oli jotain häikkää: jonkin alueen tai sarakkeen paikkatieto ilmeisesti puuttui. Tämä ongelma oli meillä kaikilla samaaa tehtävää tekevillä, joten ongelma oli varmaankin itse aineistossa. Keksimme kuitenkin mennä QGIS:n asetuksiin, josta laitoimme, että ohjelma skippaa mahdollisen “invalid”-sarakkeen. Näin saimme vihdoin muodostettua oman tason, jossa on vain ne kaupunginosat, joilla sijaitsee vähintään yksi uima-altaalla varustettu rakennus. Pisteitä oli myös kaksi Pakkalan ja Tapulikaupungin kohdalla, mutta niiden siirtyminen joined layerille ei onnistunut, joten niitä ei näy myöskään lopullisessa kartassa (kuva 1). Niitä ei löytynyt myöskään a_pks_pie-aineiston nimilistasta, vaikka ne kartalla näkyivätkin.
Kartta (kuva 1) on monen tunnin pusertamisen tulos. Lopputulos näyttää kuitenkin huolitellulta ja edes jotenkin selkeältä. Histogrammien muodostaminen sujui jo aika helposti, koska se oli tuttua parin viikon takaisesta tulvaindeksi-kartasta. Numeroiden laittaminen oli kuitenkin vierasta, enkä saanut niitä pitkän yrittämisenkään jälkeen aseteltua kivasti. Onneksi ne näkyvät kuitenkin paikoittain hyvin ja zoomailemalla kuvaa kaikki numerot ovat nähtävissä. Erityisesti tykkään karttani värimaailmasta. Opin käyttämään QGIS:än plugineita, joista latasin QuickMapServicen. Sieltä sain taustakartan: ESRI Gray (dark). Palkkeja katsomalla voi huomata, että joukosta erottuu selvästi muutama kaupunginosa, joissa on erityisen paljon uima-altaita. Eniten uima-altaita on Lauttasaaressa (53kpl) ja toiseksi eniten Länsi-Pakilassa (52kpl). Mielenkiintoista on se, että uima-altaiden määrä on painottunut pääkaupunkiseudun itäpuolelle.
Kuva 1. Pääkaupunkiseudun alueet, joilla on uima-altaita.
Tehtävien tekeminen oli palkitsevaa ja oli kiva huomata, että mitkään tehtävät eivät olleetkaan mahdottomia saada tehtyä. Joel Schüle kirjoitti hauskasti blogissaan, että QGIS ei ole enää mörkö, jonka käyttäminen olisi jotenkin vastenmielistä vaan pelkkä peikko, muumipeikko, joka toimii kivana työtoverina. 🙂
Tästä on hyvä jatkaa viimeiseen kahteen viikkoon!
Lähdeluettelo:
Schüle, J. Viikko 5 “MAA-202 Joel Schüle”-blogissa 20.2.2023. https://blogs.helsinki.fi/jschule/ Viitattu 24.2.2023