Kurssikerta 4

Neljäs kurssikerta

Neljännellä kurssikerralla harjoittelimme ruutukarttojen sekä rasterikartan työstöä. Tähän postaukseen liitin tänään tiistaina luomani kartat ruotsinkielisten absoluuttisesta (kuva 1)  ja suhteellisesta osuudesta (kuva 2) 1km x 1km ruuduittain pääkaupunkiseudulla.

Kuva 1. Ruotsinkielisten absoluuttinen määrä pääkaupunkiseudulla (1x1km) alueittain

Kuva 2. Ruotsinkielisten suhteellinen osuus pääkaupunkiseudulla (1x1km) alueittain

Kuvasta 1 voidaan nähdä, että ruotsinkielisten absoluuttinen määrä pääsääntöisesti kasvaa liikuttaessa pääkaupunkiseudun laitamilta kohti Helsingin keskustaa. Verrattuna karttaan 2 nähdään, että ruotsinkielisten suhteellinen osuus ei kuitenkaan lisäänny saman trendin mukaisesti, voisi jopa sanoa, että pikemminkin päinvastoin. Uskon, että karttojen ero selittyy sillä, että liikuttaessa kohti Helsingin keskustaa, asukkaiden määrä yleisesti nousee. Samalla nousee myös ruotsinkielisten asukkaiden määrä. Pääkaupunkiseudun laitamilla asukkaita on puolestaan yleisesesti vähemmän ruutua kohden. Tällöin myös vain pieni määrä, tässä tapauksessa ruotsinkielisiä asukkaita, voi muodostaa merkittävänkin osan ruutujen väestöstä.  Aineiston attribuuttitaulukosta esimerkiksi voi nähdä, että eräällä neliöllä asuu vain 2 asukasta ja molemmat heistä ovat ruotsinkielisiä – tämä neliö siis näkyy tummimmalla värillä kartassa 2, mutta vaaleimmalla kartassa 1. Sillä, miten aineiston esittää on siis valtavasti merkitystä, Mietinpähän vain, että kuinka paljon vastaavia harhoja käytetään viestinnässä, jossa jokin ilmiö halutaan esittää tarkoituksenmukaiseseti tietyssä valossa… ?

Ensimmäisen kartan informatiivisuutta voisi siis nostaa lisäämällä tietoja joko samaan tai erilliseen karttaan ruutujen kokonaisasukasmäärästä. Ruututeemakartalla voidaan esittää kuitenkin myös absoluuttisia arvoja, sillä kaikki ruudut ovat pinta-alaltaan saman kokoisia ja sen vuoksi vertailukelpoisia pinta-alaan liittyvien muuttujen suhteen. Se, kannattaako ruututeemakartan avulla esittää absoluuttisia arvoja, riippuu puolestaan täysin tarkasteltavasta ilmiöstä ja tarkastelun luonteesta. Esimerkiksi metsän lajistoa kartoitettaessa absoluuttisten arvojen esittäminen voi olla hyvinkin kannattavaa ja informatiivista.

Visuaalisesti kartat 1 ja 2 ovat mielestäni ihan hyvin tulkittavia ja mielyttäviä katsoa. Muiden kurssilaisten blogeja selatessani huomasin, että Nikolai oli häivyttänyt pääkaupunkiseutua ympäröivän alueen kartasta, mikä on mielestäni tähän karttaan oikein sopiva ja nerokas idea. Eli jos tekisin samat kartat uudestan voisin parantaa visuaalista ilmettä esimerkiksi tällä tavoin 🙂 Yritin alunperin itseasiassa luoda karttoja 1 ja 2 ruudukkoon, joka oli 250×250 metriä, mutta ohjeita seuraamalla en onnistunut poistamaan kartasta niitä ruutuja, joissa ei ollut pisteinformaatiota, vaikka sainkin valittua ne ruudut, joissa pisteinformaatiota oli.

Ruututeemakartan informaatioarvo verrattuna pisteteemakarttaan on todennäköisesti usein hyvinkin korkea. Pisteiden sisältämää tietoa voidaan ruutujen avulla visualisoida helposti ja nopeasti tulkittavaksi. Olen samaa mieltä Tatun blogikirjoituksen  kanssa, että koropleettikartan etu on usein se, että alueet eivät ole jaettu täydellisen säntillisesti, vaan niissä on käytetty luonnollisia rajauksia, mikä sopii useihin aineistoihin.

Rasterikartan työstön koin hieman sekavaksi alkuun, mutta eiköhän tämä tästä, kun pääsee taas perjataina uudestaan niiden kimppuun 🙂

Ensi kertaan!

 

Lähteet: 

Tuuri, N. (2023). 4. Kurssikerta. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/jentze/2023/02/09/viikko-4-ruudun-takaa/ Viitattu 14.2.2023

Jentze, T. (2023). Viikko 4 – Ruudun takaa. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/jentze/2023/02/09/viikko-4-ruudun-takaa/ Viitattu 14.2.2023

Kurssikerta 3

Kurssikerta 3

Viime perjantain harjoitustöissä jatkoimme tietokantojen kanssa työskentelyä ja opettelimme mm. liittämään ulkoista tietoa tietokantaan muista ohjelmista. Ensimmäisen puoliskon aikana tuntui useamman kerran, että klikkailin vain sokkona perässä ymmärtämättä sen syvällisemmin, mitä edessäni pajattavalla ruudulla tapahtui. Useat eri välivaiheet tuntuivat hieman hankalilta hahmottaa, mutta palasin vielä illemmalla luokkaan työstämään Suomen valuma-alue karttaa ja siinä rauhassa hyvän musiikin siivittämänä myös tämän harjoituskerran asiat tuntuivat avautuvan paremmin.

Alla on perjantain tunnin aikana tuottamani Afrikan teemakartta (kuva 1), taulukko, jossa maat on järjestetty konfliktien lukumäärän mukaan laskevaan järjestykseen (kuva 2), ja iltapäivällä tuottamani Suomen valuma-aluekartta (kuva3), sekä pohdintaa näihin liittyen.

Kuva 1. Afrikan öljykentät, timanttikaivokset, sekä tapahtuneet konfliktit toisen maailmansodan jälkeen.

Kuva 2. Afrikan maat konfliktien määrän mukaan järjestettynä suurimmasta konfliktien määrästä pienimpään (kuvassa esitetty vain ensimmäiset 28 maata)

Kartasta (kuva 1) ja taulukosta (kuva 2) voidaan nähdä, että jossain määrin luonnonresurssien, öljyn ja timanttien, määrä korreloi konfliktien määrän kanssa. Tälle väitteelle olisi kuitenkin mielenkiintoista suorittaa vielä tilastollisia testejä, sillä joukossa on myös useampia poikkeuksia. Luulisin, että myös tilastollisesti korrelaatiota kuitenkin löytyisi.  Poikkeuksia tästä säännöstä ovat mm. Tansania, Gabon, Zambia, Botswana ja Mauritania, joissa jokaisessa on sekä useampia timanttikaivoksia tai öljykenttiä, tai molempia, mutta ei lainkaan konflikteja.  Konfliktien määrän kärjessä puolestaan on Etiopia, jossa on vain yksi öljykenttä. Toki laatu on kaivoksien ja öljykenttien vertailussa todennäköisesti määrää merkittävämpi tekijä konfliktien luojana. Aineiston perusteella voisi kuitenkin nähdä yhteyttä luonnonresurssien ja konfliktien määrien perusteella, ja se voisi käydä hyvin järkeenkin. Toki näin suppeasta otannasta ei voida tehdä laajoja päätelmiä, tai väittää että havaittu yhteys olisi kausaalista, mutta spekuloida toki voidaan.

väli PS. lue kuvan 2 viimeisten neljän sarakkeen nimet: “konfliktien lukumäärä”, “uniikit konfliktit”, “timanttikaivosten lukumäärä” ja “öljykenttien lukumäärä”.

Kuva 3. Suomen valuma-alueiden järvisyysprosentit ja tulvaindeksit 

Kuvassa 3 on esitetty Suomen valuma-alueiden järvisyysprosentit ja tulvaindeksit. Huomasin nyt muiden blogeja selaillessani että karttaa olisi voinyt tehdä vielä visuaalisesti selvemmäksi jättämällä vesistöt kartasta pois. Olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen.

Aivan vaivatta kartan tekeminen ei kuitenkaan sujunut, ja jumituin hetkeksi muun muassa kohtaan, jossa tekstimuotoinen sarake piti tajuta vaihtaa numeeriseksi. Ongelmien ratkominen tuotti kuitenkin monta ahaa-elämystä, mikä oli palkitsevaa 🙂

Kartassa tulvaindeksi on laskettu jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Tulvaindeksi kuvaa sitä, kuinka monta kertaa enemmän vettä virtaa keskimäärin jokiuoman poikkileukkauksen läpi sekunnissa tulvakautena verrattuna kuivaan kauteen. Tulvaindeksi on kuvattu tummenevan ruskea sävyillä, mitä suurempi indeksi on.  Suurimmillaan  indeksi on rannikoilla, jossa se on suurimmillaan 1100 kertainen muun muassa Turun seudulla.

Erika Lindblom kirjoitti blogissaan vesi.fi pohjalta, että järvisyysprosentilla tarkoitetaan puolestaan tietyllä valuma-alueella sijaitsevien järvien yhteispinta-alan osuutta valuma-alueen koko pinta-alasta. Kartasta voidaan nähdä, että järvisyysprosentti on suurin Keski-Suomessa, sekä Suomen itäpuolella. Intuitiivisesti olisin voinut ajatella, että juurikin alueilla, jossa järviä on paljon, myös tulva-indeksi olisi suurempi. Saattaa kuitenkin olla juuri toisinpäin, että tulva-aikoina vesi virtaa järviin ja varastoituu sinne, minkä vuoksi joet eivät tulvikaan. Mielessä kävi hetkellisesti myös se, että valuisivatko mm. Keski-Suomen järvet juurikin rannikon tulva-alueiden kautta mereen, mutta sitten tajusin, että nämä alueethan ovat nimenomaan eri valuma-alueilla, joten tämä ei voi olla selitys. Pitäisin siis maallikkona varastoitumis-hypoteesia parhaana selityksenä tälle aineistolle.

Tällaista tällä kertaa, palataan taas pian 🙂

Lähteet:

Lindblom, E. (2022) 3. kurssikerta. Erika’s blog. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/lierika/2023/02/06/3-kurssikerta/ . Viitattu 6.2.2023.