Kurssikerta 2

QGIS-treenausta Kumpulassa 27.1.

Perjantain harjoitustyösessio meni itseasiassa todella mukavissa merkeissä! Ohjeen mukaan kurssikerran oppimistavoitteena oli tehdä toistoja, jotta tietokantojen kanssa toimiminen tulisi tutummaksi. Koen, että tämä tavoite toteutui hyvin kohdallani. Oli palkitsevaa huomata, kuinka ensimmäisen koropleettikartan tekemiseen meni yhdessä koko luokan kanssa ehkä noin tunti, mutta kolmannen kartan pyörittelyyn vain viitisentoista minuuttia, jos ei vähemmän. Sain siis konkreettisesti huomata, kuinka asiat iskostuivat mieleen, mikä oli motivoivaa. 🙂

Kurssikerralla tehtävänä oli verrata TM35FIN karttaa muihin, vapaavalintaisiin karttaprojektioihin, kuten Kiia Korpinen tiivisti blogissaan “Tarkoituksena kaikissa teemakartoissa oli verrata projektiota TM35FIN-projektioon, koska tämä koordinaatistojärjestelmä kuvaa Suomen valtion aluetta yhdellä projektiokaistalla” (2023). Valitsin vertailuuni Robinson-, Mercator-, sekä Winkel Tripel- karttaprojektiot

Alle olen liittänyt kolme kurssikerran aikana tuottamaani karttaa. Niistä mielestäni myös huomaa kehityksen, mikä harjoitustöiden aikana tapahtui: itse pidän kolmatta karttaa (kuva 3) visuaalisesti mielyttävimpänä, sekä huolitelluimpana. Ensimmäisen kartan (Kuva 1) jätin vielä Robinson projektion mukaisen muodon, mutta vaihdoin tämän jälkeen jälkimmäisiin karttoihin TM35FIN projektion karttojen välisen vertailun helpottamiseksi. Lisäksi tutun näköistä karttaa on usein mukavin katsella. En enää palannut kohentelemaan Robinson (kuva 1) ja Mercator (kuva 2) karttoja jälkeenpäin, sillä mielestäni on mielenkiintoista nähdä konkreettisesti kehitys, mikä karttojen visualisoinnin suhteen tapahtui. Valitsin karttoihin myös samat värit, jotta vertailu niiden välillä helpottuisi. On kuitenkin huomattavaa että luokkavälit vaihtelevat samoista väreistä huolimatta.

 

Kuva 1. Robinson karttaprojektio verrattuna TM35FIN karttaprojektioon. Luvut kertovat, kuinka moninkertainen vääristymä Robinsonin projektiossa on verrattuna TM35FIN projektioon. 

Kuva 2. Mercator-karttaprojektion vääristymä verrattuna TM35FIN karttaprojektioon. 

 

Kuva 3. Winkel Tripel projektion vääristymä TM35FIN projektioon verrattuna. 

Karttoja vertailemalla voidaan nähdä, että jokaisessa vääristymä kasvaa liikuttaessa pohjoiseen. Suurin vääristymä näiden kolmen projektion ja TM35FIN projektion välillä on oikeakulmaisessa Mercatorin projektiossa, jossa vääristymä on suurimmillaan jopa noin kahdeksankertainen. Tämän sijaan Winkel Tripel ja Robinson ovat keskenään huomattavasti samankaltaisempia ja molempien vääristymät jäävät alle kaksinkertaisen verattuna TM35FIN projektioon.

Kaiken kaikkiaan pidin tätä harjoitustyötä oikein kivana, ensi kertaan! 🙂

Lähteet: 

Korpinen, K. Kurssikerta 2. Kiia Korpinen – Geoinformatiikan menetelmät 1, 2023. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/kiiakorp/2023/01/27/kurssikerta-2/. Viitattu 30.1.2023

Kurssikerta 1

Kurssitehtävä 1

Ensimmäisellä kurssikerralla tuotetun typpikartan (kuva 1) tekeminen tuntui suhteellisen vaivattomalta. Kynnys ehdottomasti madaltui lähteä työstämään myös itsenäisesti kurssitehtäviä. Kuvan 1 resoluutio saattaa olla hieman epätarkka, sillä tallensin kartan alunperin pdf muodossa ja etäältä käsin en enää päässyt alkuperäiseen QGIS-tiedostoon käsiksi, jotta olisin voinut tallentaa sen uudestaan kuvatiedostona.

Kuva 1, Typpipäästöt valtioittain

 

Kurssitehtävä 2

Jatkoin kuntakartan työstämistä tänään maanantaina 23.1  ja loppujen lopuksi sen työstäminen olikin helpompaa mitä ajattelin! Jumituin ensin teematiedon löytämiseen kunnista, mutta sitten tajusin, että tarvittavat tiedot löytyivätkin kuntatiedostosta attribuuttitaulukosta. Kuvassa 2 on esitettynä ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä kunnittain vuonna 2021.

Kuva 2 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä kunnittain vuonna 2021

Kartasta 2 voidaan mielestäni nähdä suhteellisen helposti, että ulkomaalaisia asuu etenkin rannikolla, kun taas keskellä Suomea ulkomaalaisten osuus väestöstä on hyvin pieni, jos ei olematon. Tämä voidaan päätellä kartasta helpohkosti, sillä tummentuvan värityksen käyttö tiheyden kuvaajana on vakiintunut käytänne kartografiassa. Mielestäni kartta on informatiivinen lukijalle, joka ei tunne alkuperäistä aineistoa, sillä se kuvittaa muuten ehkä hankalasti hahmotettavan aineiston tiiviisti. Ilman karttaa olisi hyvin haastavaa hahmottaa väestön jakautumista nopeasti noin 300 kunnan listasta, jossa kyseinen tietoaines on ilmaistu desimaalein. Mielestäni kartta on myös visuaalisesti mielyttävä.

Tuottamani kartta on kuitenkin vain eräs tapa ilmaista väestön jakautuminen, ja ehkä joissain tapauksissa kartan tummin väri voi olla jopa hieman harhaanjohtava; siinä missä vaaleammat värit skaalautuvat yhden sadasosan välein, viimeinen kategoria on laajempi: 0,4-2,7. Samaan ratkaisuun oli päätynyt myös Anni Lindegren, joka kirjoitti blogipostauksessaan (2023) “Luokkia olisi ehkä voinut hioa silti paremmiksi, sillä viimeinen luokka on välillisesti todella suuri lopputuloksessa. Toisaalta kartassa erottuu selkeästi ruotsinkieliset alueet kyseisillä väleillä”.

Tämän postauksen työstössä viimeinen kohtaamani haaste liittyi viittaustekniikkaan. En löytänyt ohjeistusta siitä, millä tavalla toisten teksteihin tulisi viitata blogiteksteissä. Käytin siis yllä olevaa viittaustekniikkaa tässä postauksessa, mutta päivitän käytäntöäni, jos siihen on olemassa täsmällisempiä ohjeita.

Mukavia harjoituksia myös muille 🙂

 

Lähteet:

Lingren, A. QGIS ja Projektiot. Anni Lindegren -Geoinformatiikan menetelmät. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/ablindeg/. Viitattu 23.1.2023