Helsingin yliopisto
Ensimmäinen harjoitus
Aloitimme kurssikerran käymällä läpi perustietoa piste- ja ruutuaineistoista. QGIS:ia käyttäessämme teimme itse ruutukartan ja harjoittelimme rasterikarttojen kanssa toimimista. Saimme esimerkiksi lisättyä korkeuskäyrät peruskarttaan, eikä se ollut kovin vaikeaa. Lopuksi digitoimme samaan karttaan teitä ja taloja tietyltä alueelta seuraavaa kurssikertaa varten.
Ensimmäisenä aineistona meillä oli kartta pääkaupunkiseudusta. Tietokanta väestöstä oli hyvin suuri, joten teimme uuden tietotaulukon meitä kiinnostavista muuttujista. Alkuperäisessä tietokannassa oli hyvin yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi rakennuksien asukkaista, joten taulukko oli hyvin suuri ja kuormittava. Teimme kartan ruotsinkielisten absoluuttisesta määrästä pääkaupunkiseudulla, joka näkyy kuvassa 1. Saimme kotitehtäväksi tehdä kartan myös suhteellisilla luvuilla. Se näkyy kuvassa 2. Muistaakseni molemmissa kartoissa käytin ruutukokona 1 km x 1 km. Tein kartat vain yhden ruutukoon mukaan, mutta lukiessani Stella Syrjäsen blogia, huomasin hänen valinneen kaksi eri kokoa sekä pohtivan aihetta tarkemmin. Ruutujen kokoa muuttamalla voidaan muokata myös sitä, kuinka tuloksia tulkitaan.
Kuvassa 1 näyttäisi, että ruotsinkielisiä olisi eniten Helsingin keskustassa, josta kauemmaksi etäännyttäessä määrä vähenisi. Karttaa tarkasteltaessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että koska määrät ovat absoluuttisia, niihin vaikuttaa myös se, kuinka paljon kyseisellä alueella on asukkaita yhteensä. Keskustassa on tietenkin paljon väkeä, joten siksi kartasta voi saada vääristyneen kuvan ruotsinkielisten jakautumisesta. Toki jos muuttujaa halutaan tarkastella yksittäin, kartta antaa kuvan ruotsinkielisten määrästä eri alueilla, mutta juuri muuta se ei kerrokaan. Mielestäni karttaan pitäisi jotenkin lisätä myös muiden asukkaiden määrät, jotta asioita pystyttäisiin vertailemaan.
Kuvan 2 kartassa luvut ovat suhteellisia, joka on mielestäni järkevämpi tapa esittää muuttuja kartalla, vaikka ei toki kumpikaan tapa ole väärä. Suhteellista karttaa katsoessa, se näyttää täysin erilaiselta. Suurimmat ruotsinkielisten osuudet eivät suinkaan keskity keskustaan, vaan sitä vastoin muille alueilla, ehkä painottuen alueen länsipuolelle. Suhteellisten lukujen avulla saadaan käsitys siitä, millä alueilla ruotsinkielisiä on eniten verrattuna muuhun väestöön, ja se on mielestäni olennaisempi tieto, kuin pelkkä ruotsinkielisten määrä. Tietysti kartta ja sen esitystapa tulee valita tilanteen mukaan. Ruutukartta on muutenkin mielestäni hankalampi tapa esittää asia kuin esimerkiksi koropleettikartta. Mielestäni on mielekkäämpää luokitella jonkin tietyn alueen mukaan eikä ruutujen, eli siis tehdä koropleettikartta. Toisaalta kummassakin on hyviä ja huonoja puolia. Ruutukartta on karkea, mutta melko yksinkertainen. Koropleettikartta saattaisi vääristää tuloksia, jos esimerkiksi alueet ovat kovin eri kokoisia, jolloin sisäinen vaihtelu ei näy.
Mielestäni kumpikin kartta on ihan onnistunut, en tosin muokannut niitä itse enempää kuin mitä tunnilla tehtiin. Värimaailma ja ruutukoko ovat kuitenkin mielestäni hyvät, ja kartoista pystyy hyvin vertailla keskenään niiden sanomaa, joka on tietysti periaatteessa sama, mutta nyt voidaan nähdä, kuinka eri tavalla asioita pystytään esittämään. Kuten Miki Leino mainitsee blogissaan, aineiston esitystavalla on suuri merkitys ja sillä voidaan jopa johtaa lukijaa harhaan.
Toinen harjoitus
Seuraavana asiana toimme QGIS:iin aineistoksi neljä rasterikartan palaa, jotka esittivät korkeusmallia. Lisäksi aineistona oli peruskarttalehti Pornaisten alueesta. Teimme karttaan korkeuskäyrät, se oli melko yksinkertaista. Lopuksi aloimme vielä digitoida teitä ja taloja valmiiksi rajatulta alueelta, joka näkyy kuvassa 3. Kuvassa näkyvät myös korkeuskäyrät. Talojen digitoiminen oli kaikkea muuta kuin rentouttavaa, kun tein sen aikamoisessa kiireessä. Teitä digitoimme vain kuusi kappaletta muistaakseni. Ne eivät oikeastaan näy kuvassa 3, koska viivat ovat niin haaleita. Sen sijaan siitä pystyy näkemään talojen määrän, jotka sain digitoitua. Käytämme kuulemma tätä aikaansaannosta seuraavalla kurssikerralla.
Lähteet:
Syrjänen, S. (2024) Stella’s blog. Viitattu 12.2.2024
https://blogs.helsinki.fi/stellasy/
Leino, M. (2024) Mikin blogi. Viitattu 12.2.2024