Tutkijoiden opetusvelvollisuus

Helmikuussa allekirjoitin dekaanin päätöksen työsuunnitelmien ohjeistuksesta (ks.  https://alma.helsinki.fi/doclink/204799).

Kyse ei sinänsä ole ihmeellisestä asiasta, eikä luvassa ole kovinkaan suuria muutoksia oppiaineissa tapahtuvan työn, opetuksen ja opetushallinnon järjestämisessä. Tästä huolimatta päätöksen valmistelu vaati tavattomasti aikaa ja vaivaa. Hankaluutta aiheutui ensiksikin oppiaineiden varsin erilaisista aiemmista käytännöistä ja rakenteellisista eroista sen suhteen, kuinka tutkijat ovat osallistuneet opetukseen ja kuinka hyvin heidän panostaan on voitu hyödyntää. Toisekseen työehtosopimuksessa annetut reunaehdot – kuuluisa maininta 56 tunnista – tutkijoiden työtehtäville eivät kovin helposti taivu täsmällisiksi malleiksi. Lopputulema ei ole niin konkreettinen kuin oppiaineissa olisi toivottu.

Varadekaani Ari Haukkalan vetämä 56-tunnin työryhmä kyllä kävi lävitse konkretiaakin. Ryhmä, jossa olivat mukana laitosjohtajat Jussi Pakkasvirta ja Keijo Rahkonen, oppiainevastaava Kristian Klockars, akatemiatutkija Anne Holli, tohtorikoulutettavat Petteri Sipilä ja Milja Saari sekä tiedesihteeri Susanna Lähteenoja, selvitti oppiaineiden historiaa, esimerkkejä muista tiedekunnista ja yliopistoista, ja pohti koko asetelmaa myös tutkimustyön laadun kannalta. Opetustehtävät eivät nimittäin saa haitata esimerkiksi väitöskirjatyön loppuunsaattamista – tämäkin asia on mainittu työehtosopimuksessa. Ja on tärkeätä, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla.

56 tunnin määrittelystä keskustelimme avoimessa tilaisuudessa joulukuussa ja vielä oppiainevastaavien kanssa, kun dekaanin päätös oli valmis. Esillä olivat jo aiempi Akatemian 5 %:n opetuspanoksen sääntö, eli suunnilleen kahden viikon työ oppiaineen ja laitoksen hyväksi, sekä ajatus, että käytännössä yksi 20 tunnin luentokurssi hallinnointineen, suunnitteluineen ja loppukuulusteluineen vaatii tämän työmäärän. 5 % esiintyy myös juuri nyt HY:ssa haussa olevien tutkijatohtoripaikkojen ilmoituksessa.

Koska opetustehtävät poikkeavat suuresti toisistaan, tulevaisuutta ajatellen ehkä helpoin lähestymistapa on seurata kokonaistyöaikaan liittyvää ajankäyttöä. Eli toisella opettajalla voi olla 12 tuntia lähiopetusta ja verkkokurssia pitävällä 2 tuntia, mutta kokonaistyöaika ei kummallakaan ylittäisi 80 tuntia. Tasapuolisen kohtelun aikaansaamiseksi tämä vaatii erilaisten opetustehtävien ”normittamisen” ja yhtenäistämisen.

Se mikä joidenkin oppiaineiden kohdalla on nyt todella uutta ja radikaalia on, että työsuhteessa oleville tutkijoille ei enää makseta opetuksesta. Poikkeus on vain sellainen tilanne, jossa tutkija opettaa hyvin paljon – ja niitä pitäisi välttää, jotta opetus ei veisi liikaa aikaa tutkimustyöltä. Taustalla on se tosiasia, että tuntiopetukseen ei ole enää yhtä paljon rahaa käytettävissä kuin ennen. Yksittäisen tutkijan kohdalla tilanne saattaa näyttää kohtuuttomalta: opetuksesta, joka aiemmin oli vapaaehtoista leivänjatketta, tulee pakko. Isommassa kuviossa kyse on kuitenkin siitä, että sama raha saadaan kulkemaan hieman läpinäkyvämmin ja vähäisemmällä byrokratialla koko yliopistossa. Sen sijaan, että lisäpalkkoja ja -palkkioita maksellaan talon sisällä omalle väelle vaihtelevilla sopimuksilla, taksoilla ja käsittelyaikatauluilla joillekin useammin ja joillekin harvemmin, tutkijoiden kuukausipalkkoja nostetaan tehtävien ja saavutusten mukaan. Oltakoon YPJ:n yleisemmästä mielekkyydestä mitä mieltä tahansa, tosiasia on, että sen myötä tutkijoidenkin palkat ovat nousseet ja niitä maksetaan myös ns. perusrahasta.

Kun nyt tehdään päätöksiä opetussuunnitelmista, luodaan oppiainetasolla uuden sopimuksen mukaisia käytäntöjä, joiden pohjalta toivottavasti voimme jatkossa antaa selkeämpiä ohjeita ja listata esimerkkejäkin. Oppiaineiden kokemukset ovat tärkeitä myös etsittäessä parhaita malleja ”tutkijaopettajien” tuelle ja ohjaukselle. Sitä tulisi järjestää sekä kokeneemmilta että vertaisilta – esimerkiksi yhdessä suunnittelua aina, kun sellainen on mahdollista. Liisa Myyry ja Kristiina Karjalainen järjestävät aloitteleville opettajille seuraavan opastuspäivän toukokuussa.

Olisi hyödyllistä kerätä kokemuksia suunnittelun eri vaiheista. Siihen tämä blogikin toivottavasti soveltuu. Yritän tsempata blogin ylläpidossa ja saada kommentit nopeammin ulos.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *