Tiedekunnan strategiatyö on alkanut

Järjestämme tiedekunnan tulevasta strategiasta keskustelutilaisuuden 19.1.  Tervetuloa!

Koko yliopiston strategia on juuri valmistumassa. Sen pohjalle meidän on tarkoitus laatia omamme.

Harjoituksen käytännöllinen tarkoitus on auttaa 2013-16 tavoiteohjelman tekemisessä. Laajemmin kyse on sen kirjaamisesta, mikä tiedekunnan työssä on kaikkein tärkeintä, mitä haluaisimme vahvistaa ja toisaalta missä on päällekkäisyyksiä tai rönsyjä, joita pitää karsia. Hyvin mietitty strategia kertoo meistä olennaisen ulkopuoliselle maailmalle ja antaa eväitä itseymmärrykseen.

Strategiaryhmät koossa

Työstä vastaa tiedekunnan johtoryhmä, johon kuuluvat dekanaatti, laitosten johtajat ja tiedekunnan esittelijät. Apunaan sillä on strategiaryhmä. Kaikki saivat ilmoittautua ryhmään esittämällä ajatuksia omasta mielestään tärkeimmistä teemoista. Saimmekin kokoon kattavan ryhmän: Timo Aarrevaara, Juhana Aunesluoma, Markku Lanne, Hannu Nieminen, Jussi Pakkasvirta, Anssi Peräkylä, Keijo Rahkonen, Maritta Törrönen ja Jussi Vauhkonen.

Strategiaryhmä kokoontui marras- ja joulukuussa kaikkien varadekaanien: Tapio Palokankaan, Anna-Maija Pirttilä-Backmannin, Leif Åbergin ja Ari Haukkalan kanssa ja keskusteli kansainvälistymisestä, tutkimuksesta, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja opetuksesta.

Esillä oli esimerkiksi viime vuonna määriteltyjen painoalojen terävöittäminen muutamiin vahvuusalueisiin, mutta myös tarve pitää ovet avoinna kaikelle korkeatasoiselle yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle.

Opetusasioissa on paljon pohdittavaa

Tiedossamme on, että jatkokoulutusjärjestelmää rakennetaan uuteen uskoon meistä riippumattakin. Nykyiset valtakunnalliset tohtorikoulut ovat opetuksen ja ohjauksen osalta menestyneet, mutta niiden hallinnointi ja koordinaation rahoittaminen on sekavaa. Meidän tulee miettiä millä tavoin arvokas yhteistyö voidaan säilyttää, mutta hallinto saadaan hallintaan.

Perusopetuksen osalta odotuksia kohdistuu laajempiin kandidaattiohjelmiin ja sisäänottoihin sekä entistä joustavampaan liikkuvuuteen kandi- ja maisteriohjelmien välillä. Suuremmat kokonaisuudet eivät kuitenkaan välttämättä pienennä opetustaakkaa. Pahimmassa tapauksessa tutkintojen sisältö voi muuttua liian yleiseksi tai pirstaleiseksi. Varmalta näyttää kuitenkin se, että englanninkielisten maisteriohjelmien määrää pitää vähentää. Olisiko mahdollista perustaa tiedekuntaan vain yksi englanninkielinen maisteriohjelma?

Kansainvälistyminen ja yhteistyö esillä

Työyhteisömme toivottavasti lisääntyvään kansainvälistymiseen pitää varautua mm. viestinnässä. Suomen ja ruotsin kieltä ei kuitenkaan voi korvata englannilla. Luonteva monikielisyys voisi olla muutakin kuin tiedotteiden ja asiapapereiden mekaanista käännättämistä, joka usein tapahtuu valitettavalla viiveellä.

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, esimerkiksi kansainvälisten järjestöjen, ministeriöiden, kuntien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tehty yhteistyö, on tärkeää tiedekunnalle. Miten saisimme sen näkyvämmäksi myös toimintamme arvioinnissa?

Toivon, että tiedekunnan väki osallistuu mahdollisimman aktiivisesti näiden ja monien muiden kysymysten pohtimiseen.

Strategian kirjoitustyö tullaan tekemään varadekaanien johtamissa opetus-, tutkimus-, yhteiskunnallinen vuorovaikutus – ja kansainvälisyysryhmissä. Ryhmien ytimen muodostavat toimikunnat, mutta ne ovat kaikille avoimia.

Ilmoitamme kokoontumisajoista heti, kun ne sovitaan. Työhön voi osallistua myös kommentoimalla tekstiluonnoksia wiki-alustalla  ja tietenkin myös tällä blogi-sivulla.

Keskustelua käydään myös laitoksilla, joiden omat strategiat rakentuvat tiedekunnan linjauksille.

Koko strategia on tarkoitus saada valmiiksi juhannukseen mennessä. Se käsitellään tiedekuntaneuvostossa ennen lopullista muotoilua.

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *