Jyrki Juusela: Suomalaiset Espanjan sisällissodassa. Atena 2003.
Jyrki Juusela on kirjoittanut ansiokkaan teoksen suomalaisten osallistumisesta Espanjan sisällissotaan. Aiheesta on aiemminkin ilmestynyt niin kokoomateoksia kuin muistelmiakin, mutta Juusela on pyrkinyt saamaan kaikkien suomalaisten sotakokemukset samojen kansien väliin. Näin vastakkaisilla puolilla taistelleiden miesten kohtalot löytyvät samasta teoksesta. Juusela ei pitäydy pelkästään sotatapahtumien kuvaukseen, vaan hän selvittää kirjassaan sekä Suomessa että Pohjois-Amerikassa tapahtuneen vapaaehtoisten värväyksen ja rahankeruun. Kirjan alussa on tiivis yleisselvitys sotaan johtaneista syistä, kansainvälisestä avustustoiminnasta sekä sotatapahtumista yleisesti.
Toisen maailmansodan esinäytöksenä voidaan pitää Espanjan sisällissotaa, jossa tulevat vastustajat Saksa ja Neuvostoliitto testasivat omia taisteluvälineitään, ja vastakkaiset ideologiat kohtasivat. Espanjaan matkusti taistelemaan oman ideologiansa puolesta sekä kommunisteja että fasisteja. Kansainväliset vapaaehtoiset saivat runsaasti huomiota, vaikka heidän lukumääränsä varsinkin tasavaltalaisten joukoissa oli melko vähäinen. Tasavaltalaisten puolella taisteli vuosina 1936-1939 noin 45 000 vapaaehtoista 52 eri maasta. Heidän määränsä oli kuitenkin vain noin kaksi prosenttia tasavaltalaisten armeijan vahvuudesta. Kansallisten eli kapinallisten puolella taisteli yli 150 000 ulkomaalaista, joukossa muutama suomalainenkin.
Tasavaltalaisten puolella taisteli Juuselan mukaan 225 suomalaista. Tähän lukuun on laskettu Yhdysvalloista ja Kanadasta saapuneet. Juuselan mukaan Neuvostoliitosta saapui kaksi suomalaista neuvonantajaa. Vapaaehtoisista noin kolmannes oli suomensuomalaisia, kolmannes amerikansuomalaisia ja loput kanadansuomalaisia. Kanadansuomalaiset palvelivat pääsääntöisesti Mackenzie-Papineau-pataljoonassa ja amerikansuomalaiset Lincoln-pataljoonassa. Niiden joukko-osastojen kohdalta, joissa palveli suomalaisia vapaaehtoisia, sotatapahtumat käydään läpi varsin yksityiskohtaisesti. Tiiviistä ja yksityiskohtaisesta kerronnasta johtuen henkilö, jolle Espanjan maantiede ei ole tuttu, tahtoo pudota kyydistä. Kerronta etenee kuitenkin luontevasti.
Tasavaltalaisten puolelle saapuneista eri maiden vapaaehtoisista 60 prosenttia oli saapuessaan kommunisteja ja 20 prosenttia liittyi puolueisiin Espanjassa. Vakaumukseltaan vapaaehtoiset olivat siis suurelta osin kovia vasemmistolaisia. Joukkoon mahtui silti seikkailijoita, vankikarkureita ja vaimoiltaan karanneita.
Juuselan kerronta ei jää pelkästään joukko-osastojen asteelle, vaan hän selvittelee myös yksittäisten vapaaehtoisten kohtaloita. Tasavaltalaisten puolella taistelleista suomalaisista kaatui tai kuoli 67 miestä eli lähes kolmannes vapaaehtoisista. Moni myös haavoittui tai joutui vangiksi. Heidänkin kohtaloitaan Juusela pyrkii selvittämään.
Yksi kirjan mielenkiintoisimmista on vapaaehtoisten sisällissodan jälkeisiä kohtaloita kuvaava osuus. Juusela kertoo, miten vapaaehtoiset palasivat kotimaihinsa ja mitä heille tapahtui heidän palattuaan Suomeen tai Pohjois-Amerikkaan. Vasemmistolaisen arvomaailman omaksuneet vapaaehtoiset joutuivat vaikeuksiin Suomeen palattuaan, ja talvisodan syttyessä monet joutuivat turvasäilöön. Jatkosodan syttyessä heidät vangittiin uudelleen. Jotkut Espanjan sisällissodan veteraanit palvelivat Suomen armeijassa, kun taas muutamat loikkasivat Neuvostoliittoon ja toimivat mm. desantteina. Yhdysvaltoihin ja Kanadaan palanneet selvisivät helpommalla, ja monet heistä osallistuivat toisen maailmansodan taisteluihin kotimaidensa armeijoissa.
Kansallismielisten puolella taisteli Juuselan mukaan 14 suomalaista, joista neljä kaatui. Heidän osuutensa kirjasta on jo lukumäärän vuoksi vähäisempi. Useimmilla kansallismielisten puolella taistelleista suomalaisista oli äärioikeistolainen tausta. Joukossa oli pari ammattiupseeria. Suurin osa heistä osallistui taisteluihin Espanjan muukalaislegioonan riveissä.
Kirjan lopussa oleva henkilöhakemisto on oiva lähde yksittäisten miesten kohtaloita selviteltäessä. Mitkään luettelot eivät koskaan ole täydellisiä, mutta Juusela on käyttänyt runsaasti aikaa kaivaakseen tietoja mahdollisimman monesta mukana olleesta suomalaisesta. Pienet puutteet ja virheellisyydet kuuluvat asiaan.
Kirjan kuvitus on hyvä, joukossa on runsaasti taistelutilanteista otettuja kuvia. Kuva-aineisto on kerätty pääsääntöisesti kirjoista ja lehdistä. Alkuperäistä kuva-aineistoa olisi kyllä löytynyt runsaasti sekä Kansan arkistosta että Työväen Arkistosta.
Mikko Kosunen. Työväentutkimus 2004.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Lue kanadansuomalaisen Jules Päiviön sotamuistoista Espanjassa Voima-lehden numerosta 10/2007 tai amerikansuomalaisten lehdestä Vapaa sana.
