University of Helsinki
Tällä viikolla tavoitteena oli pyöritellä lisää tietokantoja ja tehdä niille jälleen erilaisia toimintoja. Ensimmäisenä tehtävänä oli lisätä Afrikan valtiot sisältävään tietokantaan tietoja muista tietokannoista. Alussa painotettiin tietokannan käyttötarkoitukseen sopivaa kokoa ja tässä tapauksessa pienempi koko oli aivan riittävä.
Kun valtionrajojen tietokantaan oli liitetty tiedot, öljykentistä, timanttikaivoksista, konflikteista ja internetin käyttäjistä, pystyttiin niiden lukumääriä tarkastelemaan maakohtaisesti.
Näistä tiedoista pystytään tutkimaan onko esimerkiksi timanttikaivosten tai öljykenttien ja konfliktien esiintymisen välillä yhteyttä. Hypoteesina voisi arvella näiden muuttujien välillä olevan positiivista korrelaatiota. Samoin voisi odottaa, että internetin käyttäjien määrä, joka kuvaa valtion kehityksen tasoa, olisi negatiivisesti korreloitunut konfliktien määrän kanssa.
Toisena tehtävänä oli laskea valuma-alueiden tulvaindeksi ja visualisoida se kartalle. Kuvassa 2. on havainnollistettuna tulvaindeksit. Voidaan huomata, että korkean tulvariskin alueet sijoittuvat pohjanmaalle ja Etelä-Suomeen, missä valuma-alueet ovat pieniä ja maa on tasaista.
Kuvassa 3. on edelliseen karttaan lisätty myös järvisyysprosentit, jotka kuvaavat järvien kattavuutta kokonaispinta-alasta. Huomataan, että järvisyysprosentilla ja tulvaindeksillä on selvä negatiivinen korrelaatio, sillä korkeimman tulvariskin alueilla järvisyysprosentti on hyvin matala ja toisin päin.
Kuten Milja Mäkinen toteaa blogissaan, runsaat sateet ja jääpatojen sulaminen aiheuttaa tulvia tasaisilla alueilla. Jääpatojen ja rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovatkin ominaisia etenkin Pohjanmaan alueelle (Seppälä 2005). Järvien vähäisyys lisää tulvia, koska vesi ei pääse valumaan tehokkaasti pintavesiin.
Lähteet
Mäkinen, Milja (2022). Kurkistus Afrikkaan ja Suomen tulvarannikoille. Miljan matkassa GIS. https://blogs.helsinki.fi/mxmilja/
Seppälä, Matti (2005). The physical geography of Fennoscandia. Oxford University Press.