Harjoitus 6

Tällä kurssikerralla harjoiteltiin pistedatan tuomista QGIS:iin internetistä csv-muodossa. Tämä tuntui aika helpolta, koska nettisivuilta, mistä dataa ladattiin, löysi helposti haluamansa datan ja QGIS osasi aika hyvin löytää csv-tiedostosta oikeat koordinaattisarakkeet.

Ensimmäiseksi toin maailmankartalle yli 6,5 magnitudin maanjäristyksiä kuvaavia pisteitä eri aikajaksoilta. Kuvassa 1. on maanjäristykset edellisen 30 päivän ajalta, mutta niitä on sen verran vähän, ettei tästä aineistosta ole esimerkiksi opetuksessa juurikaan hyötyä.

Kuvassa 2. on maanjäristykset vuoden 1990 jälkeen ja tässä kartassa näkyykin jo selvästi alueet, missä maanjäristyksiä esiintyy ja missä niitä esiintyy kaikista eniten. Mielenkiintoista on, että kuva 2. ja kuva 3. näyttävät lähestulkoon samalta, vaikka kuvassa 3. on 90 vuotta enemmän dataa. Tämä viittaa ehkä siihen, että todellisuudessa havaintoja ei ole juurikaan ennen vuotta 1990 saatavilla, vaikka niitä pystyykin hakemaan.

Kuvassa 4. on kuvattuna tulivuoret. Kun tätä karttaa verrataan maanjäristyskarttoihin huomataan odotetusti yhtäläisyyksiä. Maanjäristyksiä esiintyy jonkin verran kaikkialla mannerlaattojen saumakohdissa, mutta selkeästi eniten alityöntövyöhykkeillä. Tulivuoria esiintyy myös alityöntövyöhykkeillä. Näitä karttoja voisi käyttää opetuksessa havainnollistamaan konkreettisesti maanjäristysten ja tulivuorten esiintymistä alityöntövyöhykkeillä.

Kerttu Rinkinen vertaili omassa blogissaan eroja tulivuorten esiintymisessä pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon välillä. Mielestäni oli mielenkiintoista, että tulivuorten esiintymisessä oli selkeä ero nimittäin pohjoisella pallonpuoliskolla oli huomattavasti enemmän tulivuoria. Voisikohan tämä johtua esimerkiksi siitä, että vedenalaisia tulivuoria on vaikeampi havaita ja eteläinen pallonpuolisko on suurelta osin vain merta?

Etenkin maanjäristyksiä kuvaavia karttoja voisi käyttää mm. mannerlaattojen opetuksessa. Maanjäristyksiä kuvaavat pisteet mukailevat hienosti mannerlaattojen rajoja. Kuva 5. on Helsingin Sanomien kartta mannerlaatoista.

Kuvassa 6. on kuvattuna maahan iskeytyneitä meteoriittejä. Tästä kartasta voidaan ehkä lähinnä päätellä, missä meteoriittien iskeymiä on tutkittu eniten ja mistä niitä on helpoin havaita. Sen sijaan en uskaltaisi tämän kartan perusteella sanoa minne meteoriitteja todellisuudessa on tippunut eniten, koska paikoistaa kuten Amazonin sademetsä niiden jälkiä voi olla hankala löytää. Luultavasti tästä syystä Pohjois-Amerikka ja Eurooppa erottuvat tässä kartassa muista alueista.

Lopussa vielä kuva pienestä interpolointityökalun testailusta, missä interepoloin maanjäristyksiä magnitudin mukaan. Kuva ei ole kovin informatiivinen, koska siinä ei näy edes mannerten rajoja, mutta ainakin ihan hauskan näköinen 🙂

Lähteet

Rinkinen, Kerttu (2023). 6. harjoituskerta 22.2.2023. Kerttu’s blog. https://blogs.helsinki.fi/rkerttu/