Tällä viimeisellä kurssikerralla meidän täytyi tuottaa kartta itse aineistoa etsien. Ideani oli havainnoida maahanmuuttajien ja kesämökkien sijoittumista. Tällainen kartta siitä syntyi. Lähde: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/
Kartasta voi selkeästi havainnoida kyseisiä asioita ja värit ovat 5/5
Blogi on nyt valmis. Kurssi oli mukava, vaikka se olikin ilta-aikaan. Pääsin viettämään paljon aikaa vanhan hyvän toverini Paavon kanssa ja lisäksi sain uusia tuttavia.
Kuudennen kurssikerran aiheena oli tutustua Epicollect5-sovellukseen. Teimme kumpulan kampuksen lähialueelta pistetietoaineistoa kysymysten avulla. Minun Ryhmässäni oli Otso ja Paavo. Datan kerättyämme latasimme sen koneelle ja muokkasimme kartaksi. Tällainen kartta lyötyy esim. Otson kuudennen kerran postauksen lopusta: https://blogs.helsinki.fi/laxotso/2020/02/17/6-kerta/
Itsenäisenä työskentelynä toteutin kaksi karttaa määnjäristyksistä. Toisessa kuvassa näkyy selkeästi Tyynenmeren tulirengas yms. järistysherkät alueet hyvin. Mittakaava jostain syystä on virheellinen.
Tämän kurssikerran aiheena meillä oli bufferointityökalun käyttö QGIS:ssä. Harjoittelimme ensin Pornaisten kartan avulla, jonka jälkeen siirryimme itsenäisiin tehtäviin.
Tehtävä 1.
Malmi
2km Asukkaita yhteensä: 56703
1km : 8622
Helsinki-Vantaa
2km Asukkaita yhteensä: 9688
Kolmosmelualueen asukkaat: 324
Kuinka monta % asuu kolmosalueella 324/9688×100=
3,344343517753922
asuu väh. 55 db alueella: 11913 ihmistä
60db vanha: 12644
2.a) asuu 500m :106693
b) 21,77%
C)73109
Itsenäistehtävä 2.
Kuinka monta kouluikäistä asuu taajamien ulkopuolella? Kuinka monta prosenttia luku on kaikista kouluikäisistä? Yht kouluikä :54979
taajamassa kouluikä: 53575
2,6 % asuu ei tajamassa
Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on yli 10% :41 entä 20% :12 tai 30% :7
Uima-altaat ja saunat
Kuinka monta uima-altaalla varustettua rakennusta löytyy pääkaupunkiseudulta= 855
Kuinka paljon asuu asukkaita sellaisissa taloissa, joissa on uima-allas? = 12170
Kuinka moni noista taloista on omakotitaloja? Entä kerrostaloja tai rivitaloja?
(KATAKER, 11=Omakotitalo =345, 12=Paritalo =158, 21=Rivitalo =113, 39=Kerrostalo = 181)
Mikä on kaikkein uima-allasrikkain osa-alue? (a_pkspie.tab) Tee kartta, jossa merkitset kuhunkin osa-alueeseen uima-altaiden lukumäärää
kuvaavan pylvään sekä numeroarvon kartalle = Tässä kohdassa törmäsimme häiriöön, josta Paavo fiksumpana kirjoitti blogiinsa :https://blogs.helsinki.fi/paavoket/2020/03/28/kurssikerta-5/
Kuinka monessa talossa on sauna ja kuinka monta prosenttia se on kaikista asutuista taloista pääkaupunkiseudulla = 24,2 % sauna
Viimeistelin tällä kerralla Pornaista koskevan tehtävän ja siitä syntyi tällainen kartta.
Tällä kurssikerralla tutustuimme myös rasteriaineistojen käyttöön. Tehtävänä oli tehdä teemakartta rasteriaineiston avulla pääkaupunkiseudusta. Tein kartan ulkomaankielisten osuudesta.
Olisi pitänyt valita paremmat värit, koska karttaa on hieman hankala lukea. Liinun kartta hieno:
Harjoittelimme yhdessä karttakohteiden yhdistämistä, sekä tiedonkäsittelyä ja sen tuomista Excelistä QGIS:iin. Teimme harjoituksena kartan Afrikasta. Yhdistimme tietoja Excelistä, mutta meidän piti vaihtaa maitten nimet samaan kirjoitusmuotoon, jotta tiedot saatiin oikeisiin kohteisiin. Tämä oli hieman työläs ja pikkutarkka prosessi.
Tämän kerran itsenäisenä työnä oli tarkoitus tuottaa teemakartta Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyydestä. Tehtävää tuki edellä mainittu yhteinen harjoite. Uutena asiana oli, että täytyi omatoimisesti etsiä keino esittää järvisyys histogrammina. Paavo Kettunen löysi Youtube videon, jonka avulla onnistuimme tekemään histogrammit. Linkki videoon löytyy Paavon blogista kolmannen kurssikerran alta.
Tässä oma tuotokseni Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyydestä.
Toisella kerralle perehdyimme QGSI:n ominaisuuksiin entistä syvemmin. Harjoittelimme muuttamaan projektioita ja käyttämään erilaisia laskukaavoja. Tein teemakartan, jossa vertasin Mercatorin projektiota Lambertin projektioon. Mercator on suurempi kuinka Lambert, koska Mercator projektio vääristää alueita, mitä lähempänä napoja ollaan. Lambertin prorojektio antaa todenmukaisemman kuvan valtioiden koosta.
Ensimmäisellä kurssikerralla harjoittelimme QGIS:n perusominaisuuksia. Muokkasimme ohjelman valikoita sopiviksi ja opettelimme käyttämään erilaisia työkaluja. Ohjelman avulla toteutimme yhdessä teemakartta harjoitustyön, jossa esitimme eri maiden typen päästöjen prosentuaalisia osuuksia Itämeren alueella.
Yhteisen harjoittelun jälkeen teimme itsenäisesti tehtävän kolmesta eri vaihtoehdosta. Valitsin vaikeustason 1 tehtävän, jossa täytyi tehdä koropleettikartta Suomen kunnat -karttatasosta.
Tein kyseisestä tasosta kartan, jossa esitän Suomen väestön lukumäärä kunnittain viidellä eri asteikolla. Kartasta tuli selkeä, ja siitä erottuu selkeästi kunnat, joissa on eniten väestöä. Harjoitus oli mukava ja sitä tuki aikeisemmin tehty yhteinen harjoitustyö.
Paavo Kettusen blogissa (https://blogs.helsinki.fi/paavoket/) on nähtävillä samanlainen kartta useammalla asteikoilla. Tällä tavalla tästä kyseistä kartasta saa vielä informatiivisemman.
Welcome to Blogipalvelut. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!