Viimeisellä kurssikerralla saimme vapaat kädet aiheen ja karttaesityksen suhteen. Saimme muutamia GIS- ja tilastotietoaiheisia linkkejä, joiden avulla oli helppo päästä alkuun. Kurssin aikana opimme QGIS:n hallinnan alkeita monipuolisesti, joten vain mielikuvitus oli rajana tämän tehtävän osalta.
Päädyin selaamaan muutamia sivustoja, jotka tarjoavat tilastotietoa maailman valtioista. Tilastokeskuksen sivuilta päädyin Gapminder-sivustolle, josta löytyi tietoja moneen lähtöön. Kuvassa 1. on esitetty koropleettikarttana maailman valtiot BKT:n (dollareina per asukas vuodessa) mukaan. Tummimman sinisellä on esitetty valtiot, joissa BKT per asukas on suurin. Punaisilla pylväsesityksillä on kuvattu maakohtaiset fossiilisten polttoaineiden palamisesta johtuvat CO2 päästöt. Kaikista valtioista ei ollut saatavilla tietoa muuttujista. Nämä valtiot on esitetty harmaalla.
Kartasta (kuva 1) voi huomata, että suurimmat CO2:n tuottajat eivät ole kaikista köyhimpiä tai rikkaimpia valtioita. CO2 päästöt eivät kartan perusteella näytä korreloivan BKT:n kanssa. Osa valtioista, joilla BKT per asukas on pieni, tuottaa hyvin vähän CO2 päästöjä. Kuitenkin suurimmat CO2 tuottajat näyttävät olevan valtioita, joissa BKT/asukas on pieni tai melko pieni. Kartan mukaan suurimmat CO2 tuottajavaltiot ovat pinta-alaltaan maailman suurimpia valtioita ja kyseisissä maissa (Venäjä, Kiina ja Intia) viime vuosien talouden kehitys on ollut nopeaa.
Viimeinen kurssitehtävä oli mielenkiintoinen, aluksi hieman ahdistavakin, kun vaihtoehtoisia suoritustapoja oli rajaton määrä. Tehtävän suorittaminen oli lopulta helppoa, sillä mikäli yhdestä kiinnostavasta aiheesta ei löytynyt tarpeeksi tietoa, pystyi aihetta vaihtamaan toiseen. Toinen tilanne voi olla myöhemmin työelämässä. Mikäli tehtävänä on tuottaa karttaesitys tietystä aiheesta, ei työnantajaa todennäköisesti lohduta aiheen vaihtaminen lennosta toiseen. Nyt kuitenkin voi opiskelijana keskittyä vielä nauttimaan yliopisto-opintojen tuomasta vapaudesta.
Kuten Anna Avellan ja Pinja Laitinenkin blogissaan pohtivat, myös itse epäilin karttani soveltuvuutta ”lopputyöksi”. Tein kuvan 1 kartan viimeisellä kurssikerralla. Kuitenkin vielä tänään eli viikko viimeisen kurssikerran jälkeen mietin, valitsenko kokonaan uudet muuttujat ja laadin uuden kartan. Päädyin kuitenkin esittämään alkuperäisen karttani alkuperäisillä muuttujilla tässä blogissa.
Kurssin aikana olenkin GIS-aiheisten kysymysten lisäksi pohtinut myös omaa ajankäyttöä ja sitä, mikä on riittävä taso, jota itseltäni vaadin esimerkiksi tällä geoinformatiikan ensimmäisellä kurssilla. Vaikka en tiedä sainko korkealentoisimpiin pohdintoihini selviä vastuksia, sain vastauksia tämän kurssin aikana moniin GIS-aiheisiin kysymyksiin. Tämä kurssi onkin hyvä päättää tähän ja suunnata katse kohti 4. periodia!
KIRJALLISUUS
Avellan (2020). Lento QGIS 3.4.1 laskeutuminen. 3.3.2020. https://blogs.helsinki.fi/avellana/
Gapminder (2020). 3.3.2020. https://www.gapminder.org/
Laitinen (2020). Viimeinen rutistus. 3.3.2020. https://blogs.helsinki.fi/lempempi/
Natural Earth (2020). 3.3.2020. http://www.naturalearthdata.com/