Geoinformatiikan menetelmät 2: Kurssikerta 1: ArcGIS Pro, ArcGIS Online, Overlay- ja bufferianalyysit

Ensimmäisellä kurssiviikolla tutustuimme ArcGISPro-paikkatietoalustaan. Tutustuaksemme ohjelmaan, teimme yksinkertaisia overlay- ja bufferointiharjoituksia. Tällaiset harjoitukset ovat jo aiemmilta paikkatietokursseilta tuttuja, mutta käytössä on silloin ollut QGIS-ohjelma.

Harjoituksia oli ensimmäisellä viikolla neljä. Ensimmäisessä harjoituksessa harjoiteltiin mittakaavan käyttöä ja karttatasojen ryhmittelyä. Tehtävässä muutettiin kartan asetuksia siten, että mikäli mittakaava on alle 1:2000 tai yli 1:50 000, rautatietä kuvaavat pisteet häviävät näkyvistä. Karttatasojen ryhmittelyn jälkeen ja uudet mittakaava-asetukset asetettua, ryhmän asetukset kumoavat yksittäisten karttatasojen asetukset. Kuvassa 1 on ensimmäisen tehtävän kartta visualisoituna. Mikäli mittakaavaa olisi muuttanut pienemmäksi, olisi rautatietä kuvaavat pisteet ja viivat hävinneet näkyvistä.

Kuva 1. Tehtävässä yksi harjoiteltiin mittakaavan ja karttatasojen käyttöä.

Toisessa harjoituksessa tehtävänä oli tehdä overlay-analyysi, jossa tarkasteltiin aluetta toisen alueen sisällä (within). Tehtävässä tarkasteltiin San Rafaelin aavikon pinta-alaa suhteessa kaikkiin Utahin osavaltion erämaa-alueisiin. Statistiikkapaneelista selvisi Utahin erämaa-alueiden pinta-ala, sekä valittujen San Rafaelin alueen pinta-ala. Kuvassa 2 on esitetty San Rafaelin alue Utahissa.

Kuva 2. Toisessa tehtävässä tarkasteltiin aluetta toisen alueen sisällä.

Tehtävässä kolme siirryttiin bufferianalyyseihin. Bufferoinnin ideana on muodostaa alue jonkin pisteen tai polygonin ympärille ja selvittää befferoidun vyöhykkeen avulla esimerkiksi vaikutusalueita. Tehtävässä kolme muodostettiin bufferoidut ympyrät kuntosalien ympärille ja selvitettiin katvealueelle jääviä kuntosaliasiakkaita ja näin ollen uuden mahdollisen kuntosalin sijaintia. Aivan näin yksinkertaista oikeassa elämässä uuden kuntosalin mahdollisen sijainnin pohtiminen tuskin on. Voisin kuvitella, että kaupungissa 5 mailin säteellä bufferoidut ympyrät eivät aina kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla saavutettavuutta. Julkinen liikenne (esim. juna vs. bussi) vaikuttaa matka-aikoihin ja näin ollen saavutettavuuteen. Kyseisellä esimerkkialueella on myös vesiesteitä tai mahdollisesti muita maantieteellisiä esteitä, joita tulisi tarkemmissa analyyseissä huomioida. Myös ihmisten työpaikkojen sijainnit ja päivittäiset reitit vaikuttavat esimerkiksi kuntosalin valintaan.

Kuva 3. Tehtävässä tunnistettiin katvealue, jolle suositeltiin uutta kuntosalia perustettavaksi. Katvealue on sinisten ympyröiden keskelle jäävä alue, jolla asuu useita kuntosalijäseniä.

Neljäs tehtävä oli jo selvästi pidempi ja monimutkaisempi, mutta Esri-harjoitusalustalla oli tähänkin tehtävään ohjeet kohta kohdalta. Ohjeet eivät olleet kuitenkaan toimineet aivan mutkattomasti, joten tuntiopettajamme olivat tehneet lisäksi moodleen ehdotuksia siitä, miten tehtävän saisi onnistuneesti maaliin. Tehtävä suoritettiin ArcGIS Pron sijasta ArcGIS Onlinessa.

Tehtävän alussa luotiin useita uusia tasoja, käytettiin filtereitä, luotiin bufferivyöhykkeitä, analysoitiin matka-aikoja ja yhdistettiin uusia tasoja toistensa kanssa. Lopputulokseksi saatiin optimaaliset alueet uuden tuulivoimalan rakentamiseen, joita tehtävän lopussa oli kaksi. Tässä tehtävässä uutta sijaintia mietittäessä oli huomattavasti enemmän kriteereitä täytettävänä kuin aiemmassa kuntosalitehtävässä.  Tehtävä vaikutti hyvinkin realistiselta ja käytettävät analyysit sopivilta tehtävän toteuttamiseksi. Uskoakseni analyysejä olisi ollut myös mahdollista suorittaa erilaisessa järjestyksessä, eikä onnistunut lopputulos olisi välttämättä vaatinut analyysien ja tasojen luomista juuri ohjeessa mainitussa järjestyksessä. Katsoin kuitenkin parhaaksi seurata näitä ohjeita yhdistettynä tuntiopettajien laatimiin lisäohjeisiin. Tehtävä oli monivaiheinen ja vaadittuja kriteereitä sijainnin suhteen oli paljon. Uskon, että kyseisten alueiden rajaaminen uuden tuulivoimalan sijainniksi ilman paikkatieto-ohjelman apua olisi ollut hyvin pitkä ja hidas prosessi. Lopuksi analyysien jälkeen kartasta tuli vielä laatia julkinen webversio, joka löytyy täältä: https://arcg.is/0n0LyW

Tuntiopettajamme näytti meille työvaihekaavion, jonka hän oli laatinut kyseisestä tehtävästä. Tämä selkeytti käsitystäni työvaihekaaviosta ja uskon, että tällainen työvaihekaavion laatiminen hyödyttäisi myös itseäni prosessin ymmärtämisessä. Ainakin ensimmäisen viikon tehtävät olivat hyvin yksityiskohtaisesti ohjeistettuja, joten omalle ajattelulle ei jäänyt paljoa tilaa ennen tehtävien tekemistä. Uskon, että työvaihekaavion laatiminen auttaa sisäistämään tehdyt tehtävät paremmin.

ArcGIS Pro vaikuttaa hyvin erilaiselta ohjelmalta aiemmin tuttuun QGIS-ohjelmaan verrattuna. Ehdottomana positiivisena puolena ArcGIS Prossa on ainakin se, että ohjelma ei kaatunut yhtään kertaa harjoituksia tehdessä. ArcGIS Pro vaikuttaa myös ensimmäisen viikon perusteella hyvin aloittelijaystävälliseltä ohjelmalta käyttää.