Viikko 7

Tervehdys viimeistä kertaa!

Viimeisellä kurssikerralla teimme itsenäisen työn. Löysin hri.fi sivuilta mielenkiintoisia data-aineistoja, joista valitsin joukkoliikenteen dataa Helsingin seudun pysäkkien nousijamäätistä vuodelta 2016. Lisäksi etsin taustakartaksi Helsingin yleiskaavan vuodelta 2016, jotta pysäkkien matkustajamäätiä pystyy heijastamaan maankäyttöön.

Kartta (Kuva1) on rajattu kuvaamaan Helsingin aluetta. Nousijamäärät on rajattu neljään kateogoriaan, joista pienimmässä vähimmäismäärä on 2000, jotta saadaan näkyviin vain vilkkaimmat pysäkit. Kaikista vilkkaimmiksi asemiksi tällä rajauksella on saatu Helsingin päärautatieasema ja Pasilan asema. Molemmat ovat matkustajamääriltään Suomen vilkkaimmat asemat.

Kartalta erottuvat käytännössä kaikki raskaan raideliikenteen (metron ja junien) asemat, paitsi Pitäjänmäen juna-asema. Länsimetroa ei vielä ollut, jonka takia Lauttasaaren metroasemat Lauttassaari ja Koivusaari eivät erotu. Lisäksi kaikista vilkkaimmat raitiotie- ja bussi-asemat mahtuvat haarukkaan mm. Jätkäsaaren, keskustan, Töölön, Viikin ja Maunulan alueilla.

 

Kuva1. Helsingin pysäkkien nousijamäärät 2016 päivittäinen keskiarvo

 

Kategoriaan 20 000 – 30 000 nousijaan kuuluu metroasemat Kammpu, Rautatientori, Sörnäinen ja Itäkeskus. Haarukkaab 7000 – 20 000 nousijaa kuuluu moni metroasema sekä Huopalahden ja Malmin juna-asemat.

Matkustajamäärien selitystä voisi avata vaikka kuinka paljon, maankäytön, asuminen, elinkeinon, liike-elämän, vaihto-asemien ja seudun sekä valtakunnan tason liikenteen näkökulmista, mutta eiköhän tässä blogissa riitä karkeampikin analysointi.

Helsingin keskusta on kaikista vilkkainta aluetta liike-elämän, elinkeinonharjoittamisen, vaihtoyhteyksien ja lähialueiden asukasmäärien vuoksi. Keskustan alue on merkitty kaavaan Liike- ja palvelukeskustaksi C1. Tummanruskea kantakaupungin alue on C2, joka kuvastaa sekoittuneet tiheän asutuksen, liike-elämän ja elinkeinon harjoittamista. Kantakaupungin pysäkkein suuria nousijamääriä selittää se, että alueella on todella paljon kaikkia näitä lueteltuja, jolloin ihmisten liikkuminen sijoittuu voimakkaasti näille alueille. Juna-asemien ja metroasemien ympäristöt ovat tiivisti rakennettuja ja asutettuja, sekä vaihtoyhteydet mm. busseihin ovat hyvät, jolloin nämä raskaan raideliikenteen runkolinjat keräävät runsaasti matkustajia. Liike- ja palvelukeskukset C1 korreloivat asemien matkustajamäärien kanssa, sillä monissa liike-keskustoissa, kuten Itäkeskus, Herttoniemi, Malmi ja Vuosaari matkustajamäärät ovat suuria.

Vielä tarkemmin tulkittaessa Helsingin keskustan pysäkkien nousijamääriä, huomataan, että Kampin ja Rautatientorin bussi-asemat erottuvat nousijamäärillään.

Ehkä tässä tuli tarpeeksi pohdintaa. En lainaa tähän blogiin muiden teoksia, sillä tuntuu vähän pakotetun turhalta yrittää väkisin linkittää tätä isojen mittakaavojen karrtoihin.

 

Kiitos kurssista ja näkemisiin!

Viikko 6

Morjens!

Taas on kulunut parisen viikkoa edellisestä blogistani. Tällä kertaa käyn läpi tulivuoria ja maanjäristyksiä – oikein sitä perustavanlaista maantietoa, jota tieteenalasta tietämättömät olettavat. Tämä oli ainoa kurssikerta, joka jäi minulta välistä. Kurssikerralla tehty tehtävä jää nyt suosiolla tekemättä, sillä nyt tenttiviikkolla ei ole motivaatiota lähteä hortoilemaan kampusta ympäri. Kolme karttaa sain silti tehtyä:

Ensimmäinen kartta kuvaa Turkin ja Syyrian alueella tapahtuneita maanjäristyksiä viimeisen kuukauden ajalta. Samalla kun tein karttaa, rupesin muistelemaan 6.2 tapahtunutta tragediaa. Asiasta uutisointi on mediassa vähentynyt, mutta tänään 7.3 tarkistamani urhiluku oli pysäyttävät 41 020. Kartalla (Kuva1) punaiset pallerot kuvaavat yli 7 magnitudin maanjäristyksiä, jotka tapahtuivat kohtalokkaana päivänä 6.2. Keltaiset pallerot kuvaavat yli 5 magnitudin maanjäristyksiä, joista pieni osa tapagtui 6.2. Alunperin tarkoitus oli tehdä kartta juurikin 6.2 tapahtuneista maanjäristyksistä, mutta en osannut rajata arvoja Qgis:issa attribuutin time perusteella.

Kuva1. Turkin ja Syyrian alueella ilmenneet maanjäristykset viimeisen kuukauden ajalta

 

Toinen kartta (Kuva2) esittää Etelä-Amerikan alueella tapahtuneita maanjäristyksiä edellisen kuukauden ajalta. Andien vuoristo on syntynyt litosfäärilaattojen alityöntövyöhykkeelle. Laattojen takia alueella esiintyy myös runsaasti maanjäristyksiä. Valitsin tarkemmaksi alueeksi Etelä-Amerikan, sillä tein samalle alueelle keskittyy maailman korkeimmat tulivuoret.

Kuva2. Etelä-Amerikan alueella tapahtuneet maanjäristykset viimeisen kuukauden ajalta

 

Viimeisin kartta kuvaa yli 5000 metriä korkeiden tulivuorten jakautumista maapallolla. Andien vuoristossa on todella paljon kyseisiä tulivuoria, mutta muaalla huomattavan vähän. Ohessa kuva suurennus Andien korkeista tulivuorista. Edelliiseen karttaan (Kuva2) verraten, maanjäristykset ja tulivuorten sijainti korreloivat voimakkaasti. Pohjoinen rypäd, joka sijtaisee Kolumbiassa ja suurempi rypäs Chile, Perun, Bolivian ja Argentiinan alueella.

Tyyne Turusen blogissa (https://blogs.helsinki.fi/ttyyne/2023/02/22/6-harjoitus-22-2-2023/) on käsitelty myös tulivuorten korkeuksia. Turunen on tehtävässään jaotellut tulivuoret korkeuksien perusteella. Kartalta nousevat esiin samat alueet, joita olen rajauksellani myös saanut näkyville.

Kuva3. Yli 5000 metriä korkeat tulivuoret maapallolla. Oikeassa alareunassa suurennut Andeilta, jossa korkeita tulivuoria on todella paljon.

 

Kiitos ja näkemiin.

 

LÄHTEET

T. Turunen,6. Harjoitus – 22.02.2023, [blogikirjoitus] 22.02.2023, TTYYNE’S BLOG. https://blogs.helsinki.fi/ttyyne/2023/02/22/6-harjoitus-22-2-2023/ Luettu 7.3.2023