Kurssikerta 4

Moikku 😀

Neljännellä kurssikerralla siirryttiin rasteriaineistojen pariin. Tehtävässä tarkasteltiin pääkaupunkiseudun alueen eri muuttujia ja tietojen yhdistämistä ruudukon ruutuihin. Tietoa yhdisteltiin sekä kohteiden yhteisen sijainnin perusteella, että tietokantojen yhteneväisten sarakkeiden avulla. Tehtävässä tutustuttiin vielä entistä syvemmin eri valintatyökaluihin.

Rasterikartat

Tunnilla työstettiin yhdessä kuvan 1 karttaa, johon valittiin muuttujaksi Helsingin seudun väestön asukasmäärä. Kartassa yksi ruutu kuvaa neliökilometriä. Aineiston ja ruutujen kanssa työskentely oli melko helppoa.

 

Kartta on helppolukuinen ja siitä ymmärtää nopeallakin katsauksella, että ruudun väri kuvastaa sitä, kuinka monta henkilöä ruudun alueella asuu. Väestö keskittyy selkeästi kantakaupunkiin Helsingin keskustaan, sekä juna- ja metroraiteiden varsille. Vaikka siirrytään pois päin pääkaupungin keskustasta, Itä-Helsingissä ja Espoon keskuksissa on selkeät asutuskeskittymät. Sinisen eri värit ovat kartassa hyvin hämäävät ja ne olisi selkeästi pitänyt valita paremmin.

 

Kurssikerran jälkeen tein itsenäisesti muutamia eri rasterikarttoja, joista kaksi näkyvät kuvissa 2 ja 3. Kuvan 2 rasterikartassa on ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärät absoluuttisina arvoina. Kuvan 3 rasterikartassa puolestaan on kuvattu ruotsinkielisen väestön osuutta koko väestöstä. Löysin myös yhden tuottamani Helsingin pääkaupunkiseudun väestöön liittyvän rasterikartan, jonka takia jälkeen päin kyseenalaistan hyvinkin paljon näiden karttojen tietojen oikeellisuutta. No, oli tiedot vääriä tai ei, voi niitä silti analysoida.

Ruotsinkielisten asukkaiden määrää kuvaavaa karttaa on helppo tulkita. Legenda osoittaa, että kilometrin kattavan ruudun alueella asuu värin mukainen määrä ihmisiä. Toisaalta koska luokkien arvot vaihtelevat jopa parin tuhannen välillä, se ei anna todellista kuvaa alueen ruotsinkielisten asukkaiden määrästä. Kartasta voidaan nähdä Helsingin keskusta-alueella asuvan vähintään 43 tuhatta ruotsinkielistä asukasta. Ruotsinkielisen väestön määrä vähenee, kun siirrytään pois Helsingin keskustasta, mutta keskittymiä ilmenee etenkin Espoon keskuksissa.

Kuvan 3 kartasta nähdään, että suhteessa alueen koko väestöön, ruotsinkielisiä asuu eniten Espoon Soukassa, Munkkirannassa ja Suvisaaristossa sekä Sipoosen päin suunnatessa muun muassa Östersundomissa. Koska kuvan 2 kartasta nähdään, ettei näillä alueilla asu määrällisesti paljoa ruotsinkielisiä, tummemmat klusterit johtuvat selkeästi pienestä kokonaisasukasmäärästä, joissa enemmistö on ruotsinkielisiä.

Rasterikartta, jossa samankokoiset ruudut kuvaavat ilmiötä, ovat melko hyvä tapa esittää muuttujaa. Ennalta määrättyjen ruutujen kokoon liittyy sekä hyviä, että huonoja puolia. Absoluuttisten arvojen kuvaaminen ruutukarttojen avulla on hyväksyttävää, koska silloin alueita pystytään tarkastelemaan samanarvoisina. Toisaalta esimerkiksi asutuskeskittymän todellista sijaintia ei pystytä näkemään, koska ilmiötä joudutaan yleistämään koko ruudulle. Jos taas ruudut ovat liian tarkkoja ja kuvaavat pienempää aluetta, kartan luettavuus heikkenee.

Hyvää analyysia bongasin Luukas Mickelssonin [1] blogista . “Lauttasaari ja Aurinkolahti ovatkin oman kokemuksen mukaan lapsiperheiden suosimia, mutta Töölön, Punavuoren ja Kallion korkeimpia osuuksia selittää varmasti se, että tämän aluerajauksen puitteissa aikalailla näilla kolmella ruudulla on koko seudun korkein väestötiheys”, Mickelsson analysoi luomaansa rasterikarttaa 1-vuotiaiden määrästä pääkaupunkiseudulla. Samaisesta blogista löysin runsaasti hauskoja ilmauksia ja blogi oli hersyvän miellyttävää luettavaa!

Pointtaan vielä Lucas Yonin [2] postauksen samasta kurssikerrasta. Oli opettavaista nähdä 250 m x 250 m koossa laadittu rasterikartta, jossa Yoni analysoi muunkielisten osuutta pääkaupunkiseudulla vuodelta 2015. Itse juuri aiemmin tässä postauksessa dumasin tarkempien ruutujen käytön rasterikartassa perustellen sen heikentäen luettavuutta, mutta tuohan oikeasti toimii!

Pornainen

Toisessa tehtävässä käsiteltiin opettajajohtoisesti rasteriaineistoja, korkeusmallin laatimista sekä karttaelementtien piirtämistä. Itselleni liiankin tutun Pornaisten peruskarttalehden taustalle tuotiin korkeusmallirasteriaineisto, jonka avulla tehtiin vinovarjostettu korkeusmalli.

Itsenäisenä tehtävänä oli ladata Paitulista peruskarttalehti, joka kattaa tehtävässä tarkasteltavan alueen. Korkeusmallin perusteella korkeuskäyrät laadin 5 metrin välein ja vertailin näitä Paitulista ladatun peruskarttalehden käyriin.

Kuvassa 4 esitettävät korkeuskäyrät ovat helpommin tarkasteltavissa verraten kuvan 5 peruskarttalehden korkeuskäyriin. Ne kuitenkin ovat hyvin samankaltaiset ja samat alueet ovat helposti yhdistettävissä korkeuskäyrien avulla. Kuvia vertailemalla on pääteltävissä, että peruskarttalehden korkeuskäyrät on laadittu myös 5 metrin välein.

Viimeisessä tehtävässä oli tarkoituksena kurssikerralla käsiteltyyn Pornaisten karttapohjaan digitoida eli piirtää näkyviin eri karttaelementtejä. Piirsin itse karttaan rakennukset, tiestöä ja joen. Lisäksi jätin karttaan näkyviin rinnevarjostuksen sekä korkeuskäyrät. Itse henkilökohtaisesti ikävöin suuresti CorelDraw-ohjelmiston työkaluja. QGis:in piirtotyökalut vaikuttivat tuohon verraten hyvin alkeellisilta ja aiheuttivat alkuun paljon harmaita hiuksia.

Piirtotyökalujen kanssa taisi olla monilla muillakin aluksi ongelmia. Itse sain polygonien ja viivojen piirron loppujen lopuksi onnistumaan. Kun uutta viivaa luodessa muut näkyvissä olevat tasot laittoi piiloon, sai viivat piirrettyä ongelmitta. Myöhemmin kuulin puhuttavan jostain magneetti-työkalusta, jonka päällä ollessa piirrettävä elementti yrittää kiinnittyä näkyvillä olevaan toiseen tasoon, jolloin digitoiminen ei onnistu. Liekö tästä ollut sitten kyse 🥲.

Kiitos lukemisesta, ensi kertaan!

 

Viittaukset:

[1] Mickelsson, L., Viikko 4, https://blogs.helsinki.fi/luukasmi/2023/02/08/viikko-4/ (Viitattu 17.2.2023)

[2] Yoni, L., Viikko 4: Tää on oikeesti vähän siistiä, https://blogs.helsinki.fi/luberger/2023/02/13/viikko-4-taa-on-oikeesti-vahan-siistia/ (Viitattu 17.2.2023)