Tästä tunnista pidin. Aiheenamme olivat tällä kertaa ruutukartat – mielettömän kiva uusi kokemus – sekä rasteriaineistot. Ruutukartassa kaikki ruudut ovat samankokoisia ja täten niillä voi myös esittää absoluuttisia lukuja toisin kuin koropleettikartassa. Tunnin aikana sain aikaiseksi kuvan 1 kartan.
Kuva 1: Ruotsinkielisten osuus Suomen pääkaupunkiseudulla.
Otsikkonsa mukaan kuva 1 esittää ruotsinkielisen väestön määrää Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan alueilla. Huomasin vasta jälkikäteen, että eräs luokittelun väreistä ja kuntien väri ovat lähes samat, mikä sekoittaa kartan antamaa kuvaa, mutta muuten työ on mielestäni onnistunut. Ruotsinkielisiä asuu huomattavasti eniten Helsingin kärjessä, sekä Espoon ja Helsingin keskusta-alueilla. Toki on myös otettava huomioon väestön suuri asumistiheys kyseisten ruutujen kohdalla. Pohjoiseen mentäessä vähenee niin ruotsinkielisen väestön määrä kuin asumistiheyskin.
Seuraavana tehtävänä saimme tutkia Pornaisten, siis oman kotikuntani rasterikarttaa. Olin hyvin iloinen tästä yllätyksestä ja varmaan hymyilinkin koko lopputunnin. Opettajan ohjastuksella yhdistimme siis ensin neljä eri tarkkuudella olevaa korkeusmallirasteriaineistoa yhdeksi “virtual rasteriksi”. Lisäksi teimme karttaan varsinaisen rinnevarjostetason sekä korkeuskäyrät 5 metrin välein.
Kuva 2: Pornaisten Myllykoski Maanmittauslaitoksen peruskarttalehdellä.
Kuva 3: Pornaisten Myllykoski QGIS-sovelluksella.
Kuvissa 2 ja 3 esitän Maanmittauslaitoksen tekemiä sekä itse tunnilla tekemiäni korkeuskäyriä Pornaisten Myllykosken alueella. Kuten myös toinen alueen hyvin tunteva Kiia Korpinen arvioi, ovat käyrät hyvinkin toisiaan muistuttavia. Tosin QGIS luo käyrät tietokoneen taidoilla, eikä osaa yleistää käyriä, jolloin tuloksena saattaa paikoin tulla liiankin tarkkaa käyrien mutkittelua. Pisteet QGIS:lle kuitenkin hyvästä yrityksestä. Kurssitoverini Kiia esittää itse piirtämänsä käyrät mielenkiintoisella tavalla: vaaleina viivoina tummaa korkeusmallia vasten, mikä saa ne erottumaan taustasta todella hyvin. Lopputulos on myös tyylikäs!
Kotitehtävä
Kuva 3: 0-17-vuotiaiden osuus Suomen pääkaupunkiseudulla.
Kuvan 1 kartasta sovelsin myöhemmin vielä toisen kartan (kuva 3). Halusin tutkia lapsiperheiden sijoittumista pääkaupunkiseudulla, ja ajattelin alaikäisen väestön kuvaavan tarkoitustani parhaiten. Lapsiperheitä on sijoittunut alueelle suhteellisen samankaltaisesti kuin ruotsinkielisiäkin lukuunottamatta koilliseen Lahdenväylää pitkin suuntautuvaa virtaa. Sofia Salosen karttaa pääkaupunkiseudun asukasmäärästä tarkasteltaessa voidaan huomata lapsiperheiden sijoittuvan valtaväestön mukaisesti, heidän välttäessä kuitenkin aivan Helsingin rantaviivaa ja työntyen vahvemmin esimerkiksi Vantaalle. Espoon keskustaa he eivät puolestaan karta, kuten Sofian toisen kartan yli 85-vuotiaat selvästi tekevät.
Lähteet:
Kansikuva: https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-tontit/pornainen/16123745
Korpinen, K. (15.2.2023). Kurssikerta 4. GEOINFORMATIIKAN MENETELMÄT 1, 2023. Viitattu 8.3.2023. https://blogs.helsinki.fi/kiiakorp/2023/02/15/kurssikerta-4/
Salonen, S. (13.2.2023). Kurssikerta 4 – 8.2.2023. SOFIA’S BLOG. Viitattu 11.3.2023. https://blogs.helsinki.fi/sofisalo/2023/02/13/kurssikerta-4-8-2-2023/