Päätin sitten mennä vaikeamman kautta. Viimeisellä GIS-tunnillamme saimme tehtäväksi luoda vapaasti minkä tahansa itseään kiinnostavan paikkatietoa hyödyntävän projektin. Hetken mietittyäni mieleeli tulivat metsät ja niiden ikärakenteesta muodostettava koropleettikartta. Lisämausteeksi sopisi muutama lajihavainto sekä luonnonsuojelualueet. Niimpä ryhdyin hommiin.
Kartan aineistojen lähteinä käytin Tilastokeskusta, Luke luonnonvarakeskuksen tilastokantaa, Laji.fi:tä sekä Syke.fi:tä. Näistä löysin tietoa muun muassa maakuntarajoista, metsien ikärakenteesta maakunnittain, lajihavainnoista sekä luonnonsuojelualueista. Kaikkien muiden osalta siirto QGIS-ohjelmaan sujui lähes ongelmitta, paitsi tietenkin tuon pääidean mukaisen metsätiedoston osalta, mikä osoittautui lopputunnin vieväksi työksi. Olin tässä vaiheessa siirtänyt tiedot Exceliin, jossa seuraavana tehtävänäni olisi sopivilla laskukaavoilla saada luvut järkevämpään ja käytännöllisempään muotoon. Tiedostoni näytti seuraavalta.
Kuva 1: Alkuperäinen taulukko Suomen metsien ikärakenteesta ja pinta-aloista.
Kuva 1 kertoo, mikä määrä hehtaareina minkäkin ikäistä metsää Suomen maakunnissa kasvaa. Tiedot on kerätty vuosina 2017-2021, minkä mukaan rajasin myös myöhemmin esittelemäni liito-orava- ja karhuhavainnot. Jotta voisin esittää ikärakennetta kartassani, täytyi minun muodostaa kunkin maakunnan metsille keskimääräinen ikä. Olin aivan hukassa, vaikka edellisestä pitkän matematiikan ylioppilaskokeestani olikin kulunut vasta vuosi. Päädyin siis kysymään neuvoa ystäviltäni sekä internetin ihmeellisestä maailmasta. Tuloksia syntyi googlettamalla, kun löysin vihdoin kaavan luokitellun aineiston keskiarvon laskemiseen, jonka tutun tuttuni (kuulemma yliopistomatemaatikkoja) hyväksyivät, ja ryhdyin pikaisesti hommiin. Vielä seuraavana näkyy kyseinen kaava.
Kuva 2: Keskiarvon laskeminen luokitellusta aineistosta (Tilastokeskus).
Ensin arvot suhteutettiin kunkin maakunnan kokonaismetsäpinta-alaan, minkä jälkeen oli painotetun keskiarvon laskemisen vuoro. Tämän jälkeen tulokset kerrottiin luokkien määrällä eli kahdeksalla (laskuissani myös viimeinen luokka samaa muotoa eli 141-160 vuotta). Lopputuloksena olivat viimein varsinaiset ikäkeskiarvot kunkin maakunnan metsille. Laskut sujuivat Excelissä suhteellisen vaivattomasti, vaikka välivaiheita olikin paljon, sillä Excelin solukaava-menetelmä teki kaikesta helpompaa ja vähensi laskuvirheiden riskiä.
Kun kuitenkin yritin tuoda valmista CSV-tiedostoa QGIS:iin, kohtasin uuden ongelman: ä-kirjain ei tahtonut toimia, ja täten en pystynyt liittämään tietokantoja projektissa jo olevaan maakuntatiedostoon. Vaihdoin koodausta, kokeilin numeroita, vaihdoin sarakkeita teksti- ja numeromuotojen välillä niin useaan kertaan, etten enää muista mikä keino sai liitoksen lopulta toimimaan. Lisäksi atribuuttitaulukon muokkaus ei aluksi ollut mahdollista tason ollessa jollain tavalla lukittu, minkä selvittäminen vei huomattavasti aikaa. Vastaavien tapahtumien varalta tiedän kuitenkin nyt, että kun tuodun tason tallentaa uudeksi shapefile-tiedostoksi, avautuu myös sen muokkaaminen. Kiitos Kaisla Hietalalle, joka autoit pähkäilemään ongelmien kanssa! Myös Kaisla kertoo blogissaan oppineensa ratkaisuja moniin kokemiinsa ongelmiin, mikä on hienoa. Tekemällä oppii!
Kuva 3: Suomen metsien keskimääräinen ikärakenne, lajihavaintoja sekä luonnonsuojelualueet.
Siinä se nyt on, valmis luonnonmaantieteen karttani. Keskimäärin yli 80-vuotista metsää osoittautui kasvamaan hyvin suuressa osaa Suomea, mistä yllätyin iloisesti. Tarkemmin sanottuna kyseistä metsää kasvaa suunnilleen Kainuun, Pirkanmaan ja Etelä-Savon rajaamalla aluella, Keski- ja Itä-Suomessa. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan lapin metsistä jopa 75% on talousmetsää, mikä selittää sen, etteivät Pohjois-Suomen kunnat yltäneet korkeimpaan luokkaan. Kunnissa on kuitenkin myös luonnonvaraista metsää, joka säilynyt lähes koskemattomana. Nuorta, keskimäärin alle 20-vuotiasta metsää löytyy ainoana Ahvenanmaan kunnasta. Myös seuraavaa sijaa pitävät rannikkokunnat: Varsinais-Suomi, Pohjanmaa sekä Keski-Pohjanmaa.
Lajihavainnoista oli tarjolla monenlaisia suodattimia, ja valitsin itse vain varmistuneet havainnot tuloksen luotettavuuden varmistamiseksi. Lisäksi havainnot ovat vain vuosilta 2017-2021, kuten mainitsin aiemmin blogissa. Liito-oravat muodostavat selkeitä keskittymiä Etelä- ja Keski-Suomeen karhuhavaintojen levittyessä paljon harvemmin, lähes yksittäisiksi havainnoiksi. Suojelualueiden suuresta määrästä suorastaan yllätyin, vaikka ne eivät tosin ole kovin suuria lapin muutamaa aluetta lukuunottamatta.
Tarkoitukseni oli tutkia kartalla, sijoittuisivatko karhu- ja liito-oravahavainnot enemmälti vanhemman metsän alueille sekä luonnonsuojelualueille, mutta näin ei oikeastaan käynyt ilmi. Karhu suosii selkeästi enemmän yli 60 vuoden ikäisiä metsiä, mutta kartasta pelkästään on mahdotonta muodostaa kausaliteettia niiden välille. Karhujen reviireihin vaikuttavat varmasti monet muut muuttujat, kuten metsän tyyppi, laajuus sekä riistaeläinkannat. Suojelualueet puolestaan tekevät kartasta ehkä hieman liian sekaisen, mutta ne olivat kuitenkin tarkoituksen näkökannalta välttämättömät ja tuovat toisaalta mukavasti kirkasta väriä kuvaan. Voisi olla mielenkiintoista tehdä kartta uudestaan niin, että suojelualueiden värit vaihtuisivat niiden metsien iän mukaan.
Jälkipohdinta
Muistelen haikaillen ensimmäistä geoinformatiikan kurssia täällä yliopistossa, kun yritin itsenäisesti työstää jonkin kartan kotitehtävän onnistumisen innostamana. No eihän siitä tullut yhtään mitään, ja tajusin onneksi luovuttaa ajoissa. Nyt ovat taitoni aivan toiset ja kykenen jo tuottamaan haluamistani aiheista monipuolisia karttoja. Tämän kurssin viimeinen kerta näyttääkin konkreettisesti, kuinka mielenkiintoisen kartan voi luoda lähes tyhjästä omin neuvoin. Toki kaverin apu on joskus toivottavaa.
Lähteet:
Kansikuva https://www.metsagroup.com/fi/tietoa-metsa-groupista/kasvun-strategia/strategia-ja-arvot/
Hietala, K. (18.3.2023). Viimeinen kurssikerta. KH’s blog. Viitattu 21.3.2023. https://blogs.helsinki.fi/kaislahi/2023/03/18/viimeinen-kurssikerta/
Suomen luonnonsuojeluliitto. METSÄTALOUS. Viitattu 21.3.2023. https://www.sll.fi/lappi/toiminta/metsatalous/
Tilastokeskus. Tilastokoulu – Tilastojen ABC. Viitattu 1.3.2023. https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_tlkt&lesson_id=4&subject_id=4&page_type=sisalto
2 comments