Kurssikerta 5

Heippa!

Viides kurssikerta käsitteli etenkin bufferien eli puskurien luomista ja niiden avulla eri ominaisuuksien määrittämistä. Voin nyt jo sanoa, että toimintoja oli taas niin monia toistensa perään, että varmaan olen jo unohtanut kaiken tehdyn. Bufferointi on määritelty TEPA-Termipankissa [1] seuraavasti – “Läheisyysanalyysissa käytettävä paikkatietoanalyysimenetelmä, jonka tuloksena on alue, jonka reuna ulottuu määrätylle etäisyydelle tarkasteltavasta kohteesta tai kohdejoukosta”.

Blogissa käsiteltävä tehtävä oli enemmänkin oman osaamisen ja QGis:in eri toimintojen ja työkalujen käytön osaamisen tason analysointia. Ongelmanratkaisu ja reittien löytäminen olivat avainasemassa tällä viikolla. Olen laatinut postauksen loppuun taulukon keräämistäni vastauksista kurssikerran kysymyksiin.

Käsittelen ensin hieman tunnilla käytyjä toimintoja ja toteutuksia. Tunnin aluksi jatkoimme saman Pornaisten kunta -rasteriaineiston parissa kuin viime viikolla. Laskimme ensiksi toimintojen avulla rajatun alueen sisällä olevia teiden pituuksia ja peltojen pinta-aloja. En jostain syystä pystynyt käyttämään itse digitoimaani karttaa alueesta, joten otin valmiiksi annetut kurssimateriaalit käyttöön. Tutustuimme Clip-työkaluun, jota en muistaakseni ollut aiemmin käyttänyt ja tämän jälkeen siirryimme bufferointiin. Rehellisesti sanottuna, tipuin heti tunnin alussa kärryiltä, mutta onneksi vierustoverini on erittäin tsemppaava ja sinnikäs ja piti huolen siitä, etten menetä hermoja ja pysyn mukana.

Bufferoinnin ideana on antaa mahdollisuus selvittää esimerkiksi tietyn kohteen ympärillä olevien rakennusten tai asukkaiden määrä tietyn etäisyyden päässä. Näin voidaan selvittää vastaus esimerkiksi kysymykseen, kuinka monta rakennusta sijaitsee 3 km etäisyydessä koulusta ja kuinka monta prosenttia koko asukasmäärästä asuu tämän alueen ulkopuolella.

Kuvassa 1 on kurssikerralla harjoiteltuja buffereita. Aikamoinen sekasikiö, enkä tuon tunnin tiimellyksessä kerennyt todellakaan kiinnittää huomiota visuaaliseen puoleen. Kuvassa 2 sentään vähän kauniimpi tuotos puskurista, joka kattaa kilometrin etäisyydellä olevan alueen Pornaisten Yhtenäiskoulusta.

Seuraavaksi tarkastelimme Malmin lentokentän sekä Helsini-Vantaan lentokentän ympäristöä ja melualueita. Kuvassa 3 on näkyvillä Helsinki-Vantaan yhdestä kiitoradasta jatkettu jana, jonka ympärillä on kilometrin levyinen bufferi. Bufferin sisäpuolella olevat rakennukset ovat valittu ja näkyvät siksi keltaisella. Tämä oli taas vain jotain rekvisiittaa tunnilta omaksi iloksi.

Kuvassa 4 lisää rekvisiittaa – pääkaupunkiseudun asemien ympärille muodostetut 500 metrin bufferit. Seuraavaksi harjoituskerran kysymyksistä ja vastauksista koostamani taulukot.

Itsenäinen tehtävä 1 Lentokentät

Taulukko 1. Tehtävä  Malmi

Taulukko 2. Tehtävä Helsinki-Vantaa

Taulukko 3. Tehtävä asemat

 

Itsenäistehtävä 2

Taulukko 4. Taajamat

Yleisesti ohjelmiston ja eri toimintojen käytössä on ollut matkan aikana hankaluuksia ja itselläni on vaikeuksia edelleen hahmottaa, mikä toiminto on tarpeellinen missäkin kohtaa. Uusien layereiden luominen sekä tallentaminen ovat asioita, jotka herättävät myös hämmennystä. Kaikin puolin, olen kuitenkin nauttinut kurssista ja edelleen into oppia käyttämään toimintoja paremmin on kova.

Miia Vuolle toi blogitekstiinsä [2] itsellenikin etäisesti tutun kuvan, jossa eri työkalujen merkitykset ovat yksinkertaistettu. Suosittelen käydä tsekkaamassa, jos clipit ja intersectit sun muut merget aiheuttaa päänvaivaa.

Moimoi!

 

 

[1] TEPA-Termipankki, Buffering, https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/buffering (18.2.2023)

[2] Vuolle, M., Kurssikerta 5 -, https://blogs.helsinki.fi/mevuolle/2023/02/14/kurssikerta-5/ (Viitattu 19.2.2013)