Moi!
Viimeistä viedään (nyyhkistä!!). Ennen viimeistä kurssikertaa oli tehtävänä hankkia aineistoja itsenäisesti. Tarkoituksena oli luoda kartta tai karttasarja, jossa esitetään vähintään kahta muuttujaa. Toisena kriteerinä lopullisessa kartassa oli alueen jakautuminen pienempiin, vertailukelpoisiin alueisiin.
Pitkän etsiskelyn jälkeen päädyin Suomen maakuntakarttapohjaan ja muuttujina kartassa esitin Suomen riistaonnettomuuksien määrän maakunnittain vuosina 2017-2021. Toisena muuttujana esitin kartalla pisteinä villisikaonnettomuudet samoina vuosina. Tarkoituksena oli vertailla niiden yleisyyttä ja maantieteellistä sijaintia kaikkiin riistaonnettomuuksiin verrattuna.
Kuvassa 1 on loihtimani kartta riistaonnettomuuksista ja villisikojen osallisuuden yleisyydestä riistaonnettomuuksissa vuosina 2017-2021. Kartasta voidaan havaita, että riistaonnettomuuksia on tapahtunut eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Lukumäärällisesti näissä onnettomuuksia on tapahtunut 10-15 tuhatta. Yleisesti koko Lounais-Suomi on ollut alttiimpi riistaonnettomuuksille. Nämä selittyvät väestömäärällä, sillä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla asuu eniten ihmisiä. Kuvaavampi kartta olisi siis ollut riistaonnettomuuksien määrä suhteutettuna väestöön tai ajoneuvojen määrään. Toki Uudellemaalle rekisteröity ajoneuvo voi joutua onnettomuuteen Lapissa, joten se ei olisi ollut kovin realistinen kuvaamaan riista-alttiimpia maakuntia.
Villisiat päätyivät kartalle puolivahingossa. Eniten riistaonnettomuuksia, jossa villisiat ovat olleet osallisena, on Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Tämä esiintymä selittyy puolestaan sillä, että villisiat ovat levinneet Suomeen etenkin 70-luvulla Venäjältä ja Virosta. Villisika on mannereurooppalainen sorkkaeläin, joka viihtyy erityisesti lauhkeissa lehtimetsissä [1] (https://riista.fi/game/villisika/).
Tuottamani kartta ei siis ole kovin informatiivinen, eikä siitä olisi hyötyä esimerkiksi opetuskäytössä. Menin tehtävässä selkeästi sieltä, mistä aita on matalin. Kartta tai sen tekemiseen tarvittavat välivaiheet eivät vastaa kaikkea sitä, mitä olen kurssin aikana oppinut.
Vaikeimmaksi tehtävässä koin aineistojen etsimisen ja kahden tavallaan tai toisella korreloivan muuttujan valitsemisen. Myös hyvän taustakartan etsiminen oli yllättävän vaikeaa. Yritin pitkän aikaa etsiä käytettävää paikkatietodataa esimerkiksi Euroopan Unionin avoimen paikkatiedon lähteistä, mutta tiedostojen lataus ja formaatit tuottivat hankaluuksia. Näissä olisi todellakin ollut mielenkiintoista informaatiota.
Tyyne Turunen oli blogissaan [2] luonut kolme eri, pääasiassa Afrikan valtioiden elinoloja kuvaavaa karttaa. Turunen oli tehnyt näistä hyvää karttatulkintaa ja kolmannen kartan tehtävä olikin kuvata kahden edellisen muuttujan välistä korrelaatiota.
Samaistuin paljon Lasse Useniuksen ajatuksiin hänen postauksessaan [3] viimeisestä kurssikerrasta ja huomaan näissä samaa itsekriittisyyttä, mitä itsessänikin on. Usenius oli valinnut karttaansa kuvattaviksi muuttujiksi mielenkiintoisen aihealueen – työttömyysasteet sekä alimpaan tuloluokkaan kuuluvat postinumeroalueittain.
Kiitti kurssista, aika antikliimaksi tää viimeinen tuotos, mutta välillä näin!
Viittaukset:
[1] Suomen Riistakeskus, Villisika. https://riista.fi/game/villisika/, (Viitattu 3.3.2023).
[2] Turunen, T., 7. harjoitus 1.3.2023. https://blogs.helsinki.fi/ttyyne/2023/03/01/146/, (Viitattu 3.3.2023)
[3] Usenius, L., Kurssikerta 7. https://blogs.helsinki.fi/uselasse/2023/02/28/kurssikerta-7/, (Viitattu 8.3.2023)