7. harjoitus 1.3.2023

Vihoviimeinen Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin blogipostaus! Viimeistä viedään 🙂 Tällä kurssikerralla saimme täysin vapaat kädet. Tavoitteena – ainakin itselläni – oli osoittaa kurssin mittaan opittuja asioita ja soveltaa niitä monipuolisiin ja visuaalisiin lopputuloksiin. Aihepiiri täytyi keksiä itse, aineistot etsittiin ja ladattiin itse, ja kartan laatiminen toteutettiin itse. Halusin verrata kahta globaalisti merkittävää teemaa koropleettikartoilla.

Monien mutkien ja valintojen myötä valitsin lopulliseksi aiheekseni pakolaisten määrän ja lapsikuolleisuuden. Molempiin löysin aineistot World data bank -nettisivuilta. Näiden teemojen vertailuun ja visualisointiin mielestäni sopi parhaiten koko maapallon kartta, jotta valtioiden välisiä eroja voisi verrata. Hypoteesini oli, että näiden kahden välillä olisi korrelaatiota lähinnä valtioiden yleisen kehittyneisyyden, olosuhteiden ja turvallisuuden mittarina.

Aineistojen lataamisen jälkeen havahduin siihen, että kartat eivät noin vain ilmesty QGIS:iin pelkän taulukkotiedon perusteella. Latasin lisäksi rasterimuotoisen maailmankartan ja erillisen datan kaikista valtioista. Joins-toiminnolla sain liitettyä taulukkotiedot ensin pakolaisista ja sitten alle 5-vuotiaiden kuolemista yhteen valtioiden datan kanssa. Tämän jälkeen kartat olivatkin värien muokkaamista vaille valmiita.

Kuva 1:  Pakolaisten määrä valtioittain

Kuva 2: Alle 5-vuotiaiden kuolemat 1000 ihmistä kohden 

Kuvista 1 ja 2 ehkä ensimmäisenä pistää silmään harmaana olevat “ei dataa” alueet. Ihmettelimme ja harmittelimme tunnilla yhdessä Kertun kanssa, kuinka ladatuissa aineistoissa ei ollut tietoa muun muassa Kiinasta, Yhdysvalloista, Australiasta, Kazakstanista ja myös Suomesta. Tulkintaa hieman heikentää se, että monilta hyvin väkirikkailta valtioilta puuttuu tieto kokonaan. Aineiston data on vuodelta 2020, joten Venäjän ja Ukrainan sota ei näy pakolaistiedoissa.

Korrelaatiota voidaan huomata hieman Keski-Afrikan maissa sekä Afganistanissa. Hypoteesini pitää siinä mielessä siis paikkaansa, sillä alle 5-vuotiaiden kuolleisuus ja lähtevien pakolaisten liittyvät alueiden kehittyneisyyteen. Teemoista kuitenkin puuttuu niitä lineaarisesti yhdistävä kausaatio, kuten näissä tapauksissa sodat tai ilmastonmuutoksen aiheuttamat ympäristöongelmat.

 

 

Tehtyjä karttoja katsellessani päätin, että yritän saada karttaan näkyviin myös teemoja yhdistävän, mahdollisen kausaation. Huomasin myöhemmin myös kurssikerran harjoitusten tehtävänannoista, että kartalla olisi hyvä esittää kahta muuttujaa. En ollut varma, teinkö kartat siis ohjeiden mukaan, joten päätin tehdä kolmannen vielä havainnollistamaan kausaatiota. Esimerkiksi Anni Lindegren (2023)  kertoo blogissaan kohdanneensa saman dilemman karttoja tehdessään.

Valitsin erityiseen tarkasteluun maanosan, josta löytyy suurempia keskinäisiä eroja, ja jossa on vähiten “ei dataa” -alueita, eli Afrikan. Kaivelin 3. kurssikerralta tutun datan Afrikassa tapahtuneista konflikteista ja avasin sen pakolaiskartalle.

Konfliktiaineistosta päsähti aluksi ruudulle kaikki vuosien 1947-2008 konfliktit. Tieto pakolaisista oli vuodelta 2020, joten aineistojen vertailu ei ollut toimivaa. Latasin World Bank Data -sivulta datan vain vuoden 2007 pakolaisista ja toin sen QGIS:iin. Select by Feature -toiminnolla valitsin konflikteista vain ne, joiden attribuuttitiedoissa luki vuosi 2007 ja voila!

Kuva 3: Konfliktit ja pakolaiset Afrikassa vuonna 2007

Kuvan 3 kahden muuttujan välistä korrelaatiota on helppo ja selkeää tulkita, pakolaisissa ja konflikteissa on huomattava yhteys. Kaikki pakolaiset eivät pakene kuitenkaan konflikteja, ja syitä on hyvin monia. Kartalla näkyy edelleen suurin luokka, johon ei Afrikassa yhtään maata kuulu. Tämän olisin halunnut vielä korjata, mutta olen tyytyväinen onnistumiseen kaikessa muussa.

Viimeisen kartan sain tehtyä hyvin nopeasti ja yllätyin, kuinka osasin soveltaa QGIS:iä saamaan juuri haluamani asiat näkyviin. Tein lisäykset itsenäisesti ja olen varsin tyytyväinen lopputulokseen. Mukavaa lopettaa kurssi onnistumisen tunteeseen! Toiveikkain tunnelmin eteenpäin 🙂

 

Lähteet ja viittaukset:

Pakolaisten määrä lähtömaan mukaan, 2020 ja 2007 https://data.worldbank.org/indicator/SM.POP.REFG.OR

Kuolevuus, alle 5-vuotiaat 1000 ihmistä kohden, 2020 https://data.worldbank.org/indicator/SH.DYN.MORT?view=chart

Rinkinen, K. 1.3.2022 https://blogs.helsinki.fi/rkerttu/

Lindegren, A. (viitattu 3.3.2023) Viimeinen eli 7. QGIS-kerta: oma kartta. 2.3.2023 https://blogs.helsinki.fi/ablindeg/2023/03/02/viimeinen-eli-7-qgis-kerta-oma-kartta/

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *