Neljäs kurssikerta

Ilmaisten, hyvälaatuisten aineistojen saatavuus ei ole itsestäänselvyys, ja kuten tunnin avauksesta ilmenee, monet laadukkaimmista aineistoista ovat myös kalliita. Hyvä muistutus arvostaa enemmän niitä monia hyviä ilmaisaineistoja, joita suomalaisille on tarjolla. Myös yliopiston kautta on onneksi monet muuten opiskelijabudjetin ulottumattomissa olevat aineistot saatavilla.

Tällä kurssikerralla teimme ruututeemakarttaa. Karttoihin tarvitaan pohjakartan lisäksi pisteaineistoa, jonka päälle luodaan ruudukko eli grid ja tarkastellaan sitten pisteaineiston sijoittumista ruutuihin. Pisteaineistona toimi tässä tehtävässä pääkaupunkiseutua käsittelevä kattava aineisto vuodelta 2015. Toisin kuin yleensä, gridissä saa esittää jopa absoluuttisia lukuja. Hyvä esimerkki kartasta, jossa on käytetty absoluuttisia lukuja, löytyy esimerkiksi Tyyne Turusen blogista1, jossa hän kuvaa pääkaupunkiseudun asukasmääriä. Käyttötarkoituksesta riippuen kannattaa kuitenkin huomata, että muut tekijät voivat kuitenkin tehdä tuloksesta ongelmallisen, kuten tekemissäni kartoissakin näkyy.

Kuvat 1-2. Ruotsin- ja muunkielisten absoluuttiset määrät pääkaupunkiseudulla.

Kuvat 3-4. Ruotsin- ja muunkielisten suhteelliset osuudet pääkaupunkiseudun asukkaista.

Päätin tehdä kartat ruotsin- sekä muunkielisten määristä ja osuuksista pääkaupunkiseudun väestöstä (Kuvat 1-4). Karttoja tarkastellessa huomaa saman asian niin muunkielisten kuin ruotsinkielisten kohdalla: koska Etelä-Helsingissä on huomattavasti suurin asukastiheys, asuu siellä määrällisesti myös eniten sekä ruotsin- että muunkielisiä. Tästä pääseekin hyvin absoluuttisten lukumäärien problematiikkaan tässä yhteydessä: kun absoluuttisten lukujen karttaa (kuvat 1-2) vertaa prosenttiosuuskarttaan (kuvat 3-4) voi huomata, että osuuksiltaan suuremmat keskittymät ovatkin aivan muualla. Jos katsoisi vain absoluuttisen lukumäärän karttaa, mielikuva olisi täysin erilainen. Toisaalta pääkaupunkiseudun kauemmilla laidoilla kokonaisasukasmäärät ovat pienempiä, joten pienemmätkin määrät muunkielisiä voivat helposti heilauttaa prosenttiosuuksia. Monet alueet, joilla muunkielisiä on suuri prosenttimäärä, voivat olla tällaisia asukastiheydeltään pienempiä alueita. Se kannattaa muistaa yrittäessä hahmottaa kokonaisuuksia.

Ruututeemakartan tarkkuus riippuu ruudun koosta, joka tässä kartassa on yhden neliökilometrin. Se auttaa kuitenkin hahmottamaan tietoa moneen koropleettikarttaan verrattuna tarkemmin, ne kun usein rajataan esimerkiksi epämääräisiin kunta- tai postinumeroalueisiin. Ruudukkomuotoinen jako on ehkä jäyhempi mutta alueellisesti tasapuolisempi. Viereisten alueiden erot tulevat mielenkiintoisella tavalla ilmi – toisaalta juuri esimerkiksi ruutujen rajanveto vaikuttaa paljon sen informaatioon. Jos ruudussa on vaikka 90% järveä, ei siihen luonnollisesti mahdu montaa asuinrakennusta, toisin kuin viereiselle pääasiassa rakennuskelpoista maa-alaa olevalle ruudulle.

Lucas Yoni kommentoi blogissaan2, miten huomasi samasta aiheesta tekemämme karttojen näyttävän tosi erilaisilta – ja voin kompata olevani samaa mieltä! Karttaruutujen kokoeron vuoksi saa melko erilaisen kuvan väestön sijoittumisesta. On myös mielenkiintoista verrata, miten aineiston luokittelu muuttaa karttanäkymää ja siitä tulkittavaa mielikuvaa. Hänen karttojensa pienempi ruutukoko ja esimerkiksi ääriviivojen poistaminen tekee niistä paljon miellyttävämmän näköisiä. Yonin lisäämät juna- ja metroradat sekä kuntarajat toivat myös hyvän lisän ja toisaalta näkökulman tulkintaan.

Harjoituspäivän lopuksi vaihdoimme rasteriaineistoihin ja toimme QGISiin rastereita Pornaisten kunnan alueelta. Korkeusaineiston koordinaatit olivat hakusessa, mutta kun tiedostoihin valitsi oikean koordinaattijärjestelmän, osasivat ne loikata yllättävän helposti omalle sijainnilleen. Yhdistimme palapelinä olleen korkeusaineiston ja loimme sen avulla korkeuskäyrät pohjalla olleelle maastokartalle, josta ne puuttuivat. Korkeuskäyristä tuli kuitenkin ihan liian tarkat automaatiolla, kuten liitetystä kuvasta (kuva 5) voi huomata. Ehkä asetuksista tarkkuutta säätämällä käyristä saisi kauemmalla resoluutiolla luettavammat. Reilusti yleistävälle tasolle loitonnettuun karttaan ei tarvita ihan jokaista kivenmurikkaa tai pellon äestysuraa. Pääsimme myös klikkailemaan vähän omaa informaatiota teiden ja asutuksen muodossa kartalle; hyvä tietää, miten helposti voi luoda omaa aineistoa!

Kuva 5. Lähikuvaa contour-työkalulla luoduista korkeuskäyristä Pornaisten korkeusdatasta.


Viittaukset

1 Tyyne Turunen
https://blogs.helsinki.fi/ttyyne/2023/02/08/4-harjoituskerta-8-2-2023/
(viitattu 2/23)

2 Lucas Yoni
https://blogs.helsinki.fi/luberger/2023/02/13/viikko-4-taa-on-oikeesti-vahan-siistia/
(viitattu 2/23)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *