Tällä kurssikerralla meidät hätyytettiin heti aluksi ulkoilemaan ja keräämään itse dataa Epicollect5 -sovelluksen avulla. Pääsimme näkemään konkreettisesti, miten luoda itse pistemuotoista tutkimusdataa kentällä. Pääsin myös kokemaan henkilökohtaisesti kylmyyden vaikutuksen kiinalaisvalmisteiseen puhelimeeni, kun se simahti pakkassäässä.
Eipä siinä muuten mitään, mutta ajattelin olla luova ja olin matkustanut bussilla Käpylään saakka. Olin juuri tarponut hangen läpi keskelle auraamatonta puistikkoa, ja kun kengät täynnä lunta siinä kirjoittelin merkintää, puhelimeni vain sammui, vaikka akkua oli puolet jäljellä. Eipä auttanut kuin kirota ja lähteä tarpomaan takaisin – en tiennyt edes paljonko kello oli. Eikä bussilippusovellukseni tietysti toiminut. Tuli oikein ikävä vanhaa matkakorttia. Yritin lämmittää puhelinta taskussani ja uudelleen käynnistää sitä tuloksetta. Onneksi en lähtenyt sen pidemmälle ja ehdin laittaa aika monta pistettä kartalle.
Kuva 1. Kartta turvallisuuden kokemuksesta Kumpulassa kurssilaisten keräämän datan perusteella 2/2023.
Kerätty data ei ehkä ole kaikista luotettavinta, kyseessä on kuitenkin vain parin ihmisen kylmässä naputtelemansa kokemus tilasta – joitain trendialueita on kyllä huomattavissa interpoloidusta kartasta (kuva 1). Esimerkiksi Kustaa Vaasan tien ympäristö koetaan vaaralliseksi, onhan kyseessä vilkasliikenteinen tie (ja voin itse allekirjoittaa, olen niin monta rekkaa nähnyt menemässä käytännössä punaisia päin). Kauempana tiestä olevat alueet koetaan pääasiassa turvallisemmiksi. Toisaalta tämä kertoo lähinnä tämänhetkisestä tilanteesta, jonka vuoksi koin tarpeelliseksi laittaa kuukauden ja vuoden kuvatekstiin: eteläisimmän vaarapisteiden ryhmä kertoi, että vaarallisuuden kokemukset juontuivat lähialueen rakennustyömaasta, joka ei kuitenkaan ole pysyvä struktuuri.
Varsinaisena tehtävänä oli tuottaa hasardikarttoja opetuskäytön näkökulmasta. Valitsin aineistokseni tulivuoret ja maanjäristykset ja rajasin tarkastelualueen Etelä-Amerikkaan. Näin siksi, että ajattelin sen olevan mielenkiintoinen alue, josta ei ehkä paljon puhuta täällä toisella puolella maapalloa.
Käytin taustakarttana kurssiaineiston mukana tullutta rasterimuotoista maailmankarttaa. Latasin sitten karttojani varten maanjäristystietokannasta CSV-taulukon järistyksistä reilusti Etelä-Amerikkaa suuremmalta alueelta USGS:n sivustolta1 . Latasin ensin kaikki yli 5 magnitudin järistykset, mutta päätin sitten rajata aineistoa lisää. Alla on taulukko 1, johon kirjasin maanjäristyksen voimakkuuden vaikutukset lähdettä mukaillen. Rajasin aineiston yli 5,5 magnitudin järistyksiin vuodesta 1973 lähtien, eli noin 50 vuoden ajalta. Näistä järistyksistä loin ensin kartan (kuva 2). Siitä näkee melko hyvin, miten järistyksiä on tuskin lainkaan mantereen itäpuolella. Vaikka Brasilia on maailman viidenneksi suurin maa, siellä ei ole paljoa maanjäristyksiä ihan läntisintä siivua lukuun ottamatta. Opetuksessa järistykset olisi toki hyvä ehkä ensin esittää maailmanlaajuisesti. Siitä löytää hyvät karttaesitykset esimerkiksi Turkka Häkkisen2 ja Iina Kiikerin3 blogeista. Järistykset mukailevat aika tarkkaan litosfäärilaattojen rajoja, ja Etelä-Amerikan laatta kulkee juurikin mantereen länsilaitaa. On hyvä, että voi konkreettisesti näyttää, miten maanjäristykset johtuvat laattojen liikkeistä ja kuinka se on havaittavissa selvästi kartalta.
Tein sen jälkeen kartan voimakkaista, yli 7 magnitudin maanjäristyksistä, jotka ovat tapahtuneet alueella viimeisen 22 vuoden aikana (kuva 3). Siitä voi tarkastella niiden sijoittumista Etelä-Amerikassa, mutta myös verrata karttaan (kuva 2), jossa on myös lievemmät maanjäristykset pidemmältä aikaväliltä.
| Magnitudi | Maanjäristyksen efektit | Arvioitu vuosittainen määrä |
| Alle 2,5 | Yleensä ihmiselle huomaamaton, mutta voidaan mitata seismografilla. | Miljoonia |
| 2,5 – 5,4 | Saatetaan huomata, mutta ei aiheuta merkittävää vahinkoa. | 500 000 |
| 5,5 – 6,0 | Vahingoittaa hieman rakenteita. | 350 |
| 6,1 – 6,9 | Voi aiheuttaa paljon vahinkoa tiheästi asutuilla alueilla. | 100 |
| 7,0 – 7,9 | Voimakas maanjäristys. Aiheuttaa vakavaa vahinkoa. | 10-15 |
| Yli 8,0 | Massiivinen maanjäristys. Voi tuhota rakenteet täysin episentrumin läheltä. | Noin joka toinen vuosi |
Taulukko 1. Maanjäristysten efektit magnitudeittain. Lähde: Michigan Technological University4
Kuva 2. Kartta yli 5.5 magnitudin maanjäristyksien sijoittumisesta Etelä-Amerikassa.
Kuva 3. Yli 7 magnitudin maanjäristykset Etelä-Amerikassa vuosien 2000-2022 välillä.
Tarkastelin myös Etelä-Amerikan tulivuoria. Kuten maanjäristykset, myös tulivuoret rajoittuvat pitkälti läntiseen Etelä-Amerikkaan. Tulivuoritietokannan latasin NOAA:n sivustolta5. Etelä-Amerikan lisäksi latasin myös Keski-Amerikan tulivuoret. Esimerkiksi Meksikon aktiivinen Popocatépetl on hyvä ottaa mukaan kartalle. Yhdistin QGIS:ssä tietokannat ja rajasin pois tulivuoret, jotka eivät ole purkautuneet vuoden 1964 jälkeen. Tulivuoret oli luokiteltu tietokannassa sen mukaan, minä aikakautena ne ovat purkautuneet, joista vuoden 1964 jälkeen purkautuneet oli lähinnä nykyaikaa oleva ryhmä, siis todennäköisesti aktiivisimmat tulivuoret. Tein niistä karttatulosteen (kuva 4), josta näkyy, miten ne ovat sijoittuneet mantereelle.
Kuva 4. Vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret Etelä-Amerikassa.
Ecuadorille kuuluvat Galápagossaaret ovat vulkaanisen toiminnan kannalta mielenkiintoinen alue, sillä saaristo on muodostunut lukuisista tulivuorista, jotka ovat yhä aktiivisia (VolcanoDiscovery 6). Tein siksi niistä vielä erikseen tulivuorikartan (kuva 5). Koska taustakartan resoluutio oli riittämätön, lähdin etsimään ratkaisua OpenStreetMapistä. Ainoa versio siitä, minkä QGIS-pluginien kautta löysin, oli myös rasteri ja epätarkka haluamallani zoomausasteella. Kokeilin löytää spesifisesti Galápagossaariin rajattua taustakarttaa, mutta mikään lataamistani tiedostoista ei toiminut. Lopulta hiki otsassa Googlaamisen kautta löysin ohjeet vektorimuotoisen OpenStreetMapin tuomiseksi ohjelmaan, josta sain myös rajattua yksittäisiä asioita kuten häiritsevät paikannimet pois.
Kuva 5. Tulivuoret, jotka muodostavat Galápagossaaret. Taustakartta: OpenStreetMap7
Karttojen esittämiä hasardeja voisi myös yhdistellä ja vertailla keskenään. Koska tein karttoja opetusnäkökulmasta, pyrin tekemään niistä suht helppolukuisia ja siistejä. Esimerkiksi suuren magnitudin maanjäristysten kartasta (kuva 3) minulla oli pari versiota, jotka näytin muutamalle geoinformatiikkaan tai maantieteeseen vihkiytymättömälle ystävälleni, ja he valitsivat mielestään parhaan. Yksinkertaisista lopputuloksista huolimatta datan käsittelyyn ja yhdistelyyn meni paljon työtä ja siistiminen vei aikaa.
Viittaukset
1 USGS
https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/
(viitattu 3/23)
2 Turkka Häkkinen
https://blogs.helsinki.fi/turkkaha/2023/02/26/viikko-6/
(viitattu 3/23)
3 Iina Kiikeri
https://blogs.helsinki.fi/iinakiik/2023/02/28/viikko-6-ja-viela-elossa/
(viitattu 3/23)
4 Michigan Technological University
https://www.mtu.edu/geo/community/seismology/learn/earthquake-measure/magnitude/
(viitattu 3/23)
5 NOAA
https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search
(viitattu 3/23)
6 VolcanoDiscovery
https://www.volcanodiscovery.com/galapagos.html
(viitattu 3/23)
7 OpenStreetMap
https://www.openstreetmap.org/
(viitattu 3/23)