Viidennen kurssikerran riemuksi pääsimme buffer-työkalun pariin.
Buffereilla eli vyöhykkeillä luodaan halutun etäisyyden alue joka suuntaan valitusta kohteesta, ja sillä voi sitten suorittaa tarvittavia laskutoimituksia. Tällaisia olivat esimerkiksi tunnin aluksi tekemämme harjoitukset, joissa loimme vyöhykkeitä edellistunnin loppupuolen aineistoon Pornaisten alueesta. Laskin muun muassa teitä ja koulua lähimpien asuinrakennusten määrää. Bufferien kanssa muita toimintoja kuten valintatyökaluja tai vaikka clip-analyysiä käyttämällä voi rajata esimerkiksi tällaisen pisteaineiston helposti. Pääsinkin yhdistelemään kaikenlaista aiemmin opittua ja vähän itse etsittyjäkin juttuja kurssikerran aikana. Välillä ongelmien selvittäminen vaati aikamoista tappelua. Tehtäväkohtaisesti hyödynsin vähän eri juttuja tarpeen mukaan ja oli huvittavaa huomata parin kurssikaverin kanssa töitämme verratessa, että päädyimme samaan lopputulokseen ihan eri työkaluja käyttämällä.
Edellistunnin Pornaisten-dataa läpikäytyämme siirryimme laskemaan itsenäisiä tehtäviä, ensimmäisenä vuorossa Malmin edesmenneen lentokentän kiitoratojen piirtäminen ja melualueen laskeminen. Kiitoratojen piirtämistä varten piti palauttaa mieleen uuden tietokannan luominen, jonka jälkeen hyödynsin vyöhykeanalyysissä buffereita ja valintatyökalua sekä monikäyttöistä statistics-paneelia väkilukujen selvittämiseksi. Ne löytyvät alta taulukosta 1.
| 1 km etäisyysvyöhyke
Malmin kiitoradoista |
2 km etäisyysvyöhyke
Malmin kiitoradoista |
|
| Asukkaita | 8094 | 58183 |
Taulukko 1. Asukkaiden sijoittuminen Malmin lentokentän kiitoratojen meluvyöhykkeille.
Malmin pienemmän lentokentän jälkeen oli aika siirtyä suurempiin kuvioihin eli Helsinki-Vantaan kentän dataan. Kiitoradoille oli valmiiksi laskettu meluvyöhykedata, joka oli jaoteltu viiden desibelin vyöhykevälein. Se oli hieman monimutkaisemmin muotoiltu kuin meidän luomamme bufferivyöhykkeet, ja minua kiinnosti millä perusteella ne mallinnetaan. Google-haun kautta päädyin Maanmittauslaitoksen sivuille 1, joilla kerrotaan, että mallinnuksessa tärkeintä hyvän korkeusmallin lisäksi on maanpinnan kovuus, joka vaikuttaa paljon äänen heijastumiseen. Lisäksi meluvyöhykkeiden mallintamisessa on eri mittakorkeus sen mukaan, onko se EU-ympäristömeludirektiivin mukaan (neljä metriä) vai suomalaisen mittauskorkeuden mukaan (kaksi metriä). Sivulla sanotaan myös, että lähes 40% helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla jo tieliikenteen päivittäinen keskiäänitaso ylittää 55 dB. Kun miettii lähimpänä kiitoratoja asuvien vantaalaisten päivittäistä meluhaittaa, jossa on lentokoneiden lisäksi tieliikenteen melu, vaikuttavat päivittäiset keskidesibelimäärät olevan potentiaalisesti aika korkeita. Tytti Nyrönen lainasi blogissaan 2 THL:n melusuosituksia, joita ajatellen tällaisilla melualueilla pitkäaikaisella asumisella voi olla terveysvaikutuksia ja sinne muuttamista kannattaa harkita kahdesti.
Meluvyöhykkeiden lisäksi loin kahden kilometrin bufferin, jonka avulla laskin kysytyillä alueilla asuvien määrät taulukkoon 2 (alla). Poikkeuslaskusuunnan meluvyöhykettä varten tuli laskea olemassaolevaan kiitorataan seitsemän kilometrin apuviiva. Ohjeita etsiessäni törmäsin vinkkiin Advanced Digitizing Tools -työkalusta, joka näyttää perusdigitointityökalua yksityiskohtaisempaa informaatiota luotavasta tietokannasta, ja tällaista valitun pituista viivaa luodessa se oli suureksi avuksi. Apuviivan luomisen kanssa painittuani asukkaiden laskeminen kävi helposti (löytyy myös taulukosta 2). Vaikka päädyin monessa kohtaa luomaan uusia layereitä työvaiheiden yksinkertaistamiseksi, tuli valintatyökaluun tutustuttua todella läheisesti ja siitä löytyi myös paljon hyödyllisiä vaihtoehtoja, kuten jo valittujen kohteiden rajaamista toisen alueen perusteella.
| Yhteensä | Yli 65 dB meluvyöhyke | Yli 55 dB meluvyöhyke | Poikkeuslaskusuunnan yli 60 dB meluvyöhyke | |
| Asukkaita Vantaalla | 516193 | 303 | 11923 | 27236 |
| Asukkaita 2km etäisyydellä kiitoradoista | 10571 | 17 | 647 | 2577 |
Taulukko 2. Helsinki-Vantaan lentokentän ympäristön asukkaiden sijoittuminen eri lentomeluvyöhykkeille.
Selvitin seuraavaksi asemien lähellä asuvien vantaalaisten lukumäärät, joka meni ihan sujuvasti samankaltaisin konstein kuin aiemmissa vaiheissa. Aluksi tehtävän viimeinen kohta tuntui ihan mahdottomalta, mutta kun tein kysytyt vaiheet yksi kerrallaan, sujui se lopulta ihan kivasti. Kirjasin kaikki luvut Exceliin kuten aiemmissakin tehtävissä, mutta mielestäni tässä tapauksessa tulokset on helpompi ilmaista sanallisesti kuin taulukossa. Tulokseksi sain, että kaiken kaikkiaan 111 765 tai 21,7 % vantaalaisista asuu 500 metrin etäisyydellä asemista. Heistä 74 989 on 15-64 -vuotiaita, eli noin 67 % kaikista asemasta 500 metrin etäisyydellä asuvista vantaalaisista on työikäisiä.
Edellisten puitteissa lähdin selvittämään myös taajama-asutuksen tehtäviä. Käytin Vantaan väestön tietokantaa, kuten aiemmissakin tehtävissä. Niistä luotu taulukko on alla (taulukko 3). Taajama-alueiden ulkomaalaisten osuuksia varten yhdistin pistemuotoisen asukastietokannan vektorialuetietokantaan taajamista ja laskin osuudet taulukkolaskimella (taulukko 4).
| Asuu taajamissa | Asuu taajamissa % | Kouluikäisiä (7-15 vuotta) | Taajaman ulkopuoliset kouluikäiset (7-15 vuotta) | Kouluikäisistä taajaman ulkopuolella % | |
| Vantaalaisia | 496555 | 96,1 | 52813 | 2051 | 3,9 |
Taulukko 3. Asukaslukuja Vantaan taajamista eri ehdoin.
| Ulkomaalaisia 10 % tai yli | Ulkomaalaisia 20 % tai yli | Ulkomaalaisia 30 % tai yli | |
| Taajama-alueita
lkm |
57 | 25 | 14 |
Taulukko 4. Taajama-alueiden määrä Vantaalla, joilla ulkomaalaisia on yli 10 %, 20 % ja 30 %.
Viimeiseksi tehtäväksi valitsin laskut uima-altaiden ja saunojen lukumääristä Helsingissä. Koska käytettävän tiedoston geometriassa oli virheitä, oli se aika vääntöä, sillä en tiennyt miten siitä selvitä. Osa juuri niistä alueista, joilla oli uima-altaita ja joita tarvitsisin kartan piirtämiseen, olivat näitä virhealueita. Päädyin lopulta etsimään ohjeet netistä 3, ja onneksi sen korjaus onnistui yhdellä työkalulla.
Uima-altaita löytyy aineistohakuni perusteella 855 asutusta rakennuksesta pääkaupunkiseudulta. Asukkaita niissä on yhteensä 12 170. Talotyypit löytyvät taulukosta 5 (alla). Kaikista pääkaupunkiseudun 90725 asutusta rakennuksesta saunoja on 21 922:ssa, saunallisten rakennusten prosenttiosuus on 24,2 %. Kuten kartoista (kuvat 1 ja 2) näkee, uima-altaita on eniten Lauttasaaressa ja lähes kaikki kaupunginosat, joissa on paljon uima-altaita, sijoittuvat meren ääreen. Siinähän olisi valtava ilmainen uima-allas tarjolla (tosin ei talvilämmityksellä).
| Omakotitaloja | Paritaloja | Rivitaloja | Kerrostaloja | Muut | |
| Pääkaupunkiseudun rakennuksia, joissa uima-allas | 345 | 158 | 113 | 181 | 58 |
Taulukko 5. Talotyypit pääkaupunkiseudun asutuista rakennuksista, joissa on uima-allas.
Loin lopputuloksesta kaksi erillistä karttaa (kuvat 1 ja 2), sillä pienen aluejaon vuoksi kartta meni sekavaksi, mikäli molemmat lukumäärät ja histogrammit olivat esillä samaan aikaan. Olen Lucas Yonin blogikirjoituksen 4 kanssa samaa mieltä, että pylväsdiagrammit ovat vähän kömpelö tapa esittää yhden muuttujan dataa. Se näyttää tökeröltä ja on vähän epämääräinen ja hankala vertailla. Numeroilla tällaiset pienet luvut ovat esitettävissä, mutta sekin on varmasti hyvin tapauskohtaista. Pääkaupunkiseudun kartallakin monet alueet ovat melko mikroskooppisia, jolloin kartan skaalalla on merkitystä luettavuuden suhteen.
Kuvat 1 ja 2. Kartat pääkaupunkiseudun asuttujen rakennusten uima-altaiden lukumääristä.
Tämän kerran tehtävät olivat minusta ehkä vähän liian runsaslukuisia, joskin monet ihan hauskoja haasteita. Sai vähän miettiä, mitä tulee tehdä halutun lopputuloksen saavuttamiseksi – se ei käynyt lainkaan helposti monessa tapauksessa. Tehtäviä oli kuitenkin niin paljon, etten päässyt kovin pitkälle tunnin aikana ja käytin tuntikausia aikaa kotona niiden ratkomiseen – toki olen varmaan verrattain hidas. Kun päälle lisäsi ennalta-arvaamattomat ongelmat kuten rikkinäisen geometrian, olin valmis hakkaamaan päätä seinään päästäkseni pahasta. Päälle vielä kaikki työ datan kokoamisesta ja muotoilusta blogitekstiksi. Totta puhuakseni kulutin järjettömän määrän työtunteja vain tähän yhteen kurssikertaan.
Kaiken kaikkiaan QGIS on palautunut ihan hyvin mieleeni kurssin aikana. Osaan toivottavasti tehdä tähän asti läpikäytyjä aineiston perusanalyysejä ihan sujuvasti, ainakin hetken mietittyäni. Esimerkiksi Field Calculatorilla uusien prosenttiosuussarakkeiden laskeminen sujuu helposti ja aineiston luokittelu koropleettikartoiksi onnistuu ongelmitta. Tietokantaliitoksia voisin ehkä vähän harjoitella. Vahvuuteni ovat ehkä tietyt graafiset jutut kuten värisäädöt, mutta olisi kiva oppia tekemään miellyttävämmän näköisiä karttoja. Voisin rohkeammin piilottaa esimerkiksi turhia ääriviivoja.
Konkreettiset yksityiskohdat ovat tärkeitä tietokantoja käsitellessä. Koordinaattijärjestelmiä pitää seurata tiedostoja avatessa ja uusia tietokantoja tallentaessa. Jos joutuu vaihtelemaan niitä paljon, QGIS ei tunnu oikein siitä pitävän. Vektoriaineiston geometriasta löytyy myös usein virheitä yhtään isommissa aineistoissa. Tällaiset pikkuseikat tulee olla kohdallaan, mikäli haluaa aineiston olevan kätevästi hyödynnettävissä laskutoimituksissa.
Suurin osa ylitsepääsemättömiltä vaikuttavista GIS-ongelmista näyttää ratkaisun jälkeen naurettavan yksinkertaisilta. Harvalla kurssilla tulee näin usein tyhmä olo: usein joku yksittäinen kenttä on jäänyt huomaamatta tai on klikannut väärää kohtaa. Kuitenkin homman selvittyä tulee ihan hyvä fiilis siitä, että itse keksi ratkaisun, tai jos sai apua, että oppi jotain uutta. Sitten kun saisi vielä sen kaiken hyödyllisen infon pysymään muistissa.
Viittaukset
1 Maanmittauslaitos
https://www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/ajankohtaista/lehdet-ja-julkaisut/positio-lehti/lehdet/melu-nakyvaksi (viitattu 2/23)
2 Tytti Nyrönen
https://blogs.helsinki.fi/tyttinyr/2023/02/15/luento-5-puskurivyohykkeita-vantaalla-15-2-2023/
(viitattu 3/23)
3 QGIS Tutorials and Tips
https://www.qgistutorials.com/en/docs/3/handling_invalid_geometries.html
(viitattu 2/23)
4 Lucas Yoni
https://blogs.helsinki.fi/luberger/2023/02/20/viikko-5-bufferointia-reflektointia/
(viitattu 3/23)