Categories
GIS-avautumiset

Viikko 5: Bufferointia & reflektointia

Hellurei! 

Neljän tuotteliaan viikon jälkeen meidän on tällä viikolla tarkoitus istahtaa miettimään, miten paikkatieto-osaamisemme on kehittynyt kurssin kuluessa. Itselläni vahviten esillä olleet tunteet ovat suuri helpotus sekä yllättyneisyys (Q)GIS:in loogisuudesta ja suhteellisesta mutkattomuudesta.


Olin tutustunut GIS:iin konseptina ensimmäisen kerran Avoimen yliopiston kurssilla vuonna 2020. Se oli myös ensimmäinen kosketukseni maantieteeseen yliopiston tasolla. Muistan ajatelleeni silloin, että GIS vaikutti käytännölliseltä ja samalla tosi abstraktilta. Valmistautuessani vuosi sitten maantieteen pääsykokeeseen sekä aloitettuani maantieteen opinnot viime syksyllä olen oppinut enemmän maantieteen ja erityisesti GIS:in tarjoamista mahdollisuuksista yleisesti tutkimuksessa sekä työelämässä. Laajennettu ymmärrys GIS:istä kuitenkin kasvatti minussa pelkoa sitä kohtaan. Tieto siitä, että GIS on todella työllistävä taito tuntui lisänneen painetta, että siinä pitää olla hyvä, vaikka olen koko ajan tiennyt, että maantieteilijöistä tulee niin paljon enemmän kuin paikkatietoasiantuntijoita. Tämä kurssi on ikäänkuin avannut silmäni uudestaan siihen, mitä GIS voi olla ja miten käytännönläheistä se on.

Olen joskus selitellyt kavereille, jotka eiv√§t opiskele maantiedett√§, millaisia teht√§vi√§ teemme kurssilla, ja siin√§ viimeist√§√§n tajuan kuinka paikkatiedon py√∂rittely on enimm√§kseen juuri loogisen ongelmanratkaisutaidon harjoittelua. Kurssitoverini Sofian sanoin monet paikkatiedon k√§sittelyyn k√§ytett√§v√§t metodit ovat “loppujen lopulta ihan ymm√§rrett√§vi√§ ja yksinkertaisia” (Salonen, 2023). QGIS on monipuolisuudestaan huolimatta ty√∂kaluna¬†melko helposti l√§hestytt√§v√§ ja ymm√§rrett√§v√§, mutta arvostan, ett√§ Arttu on ollut alusta asti mukana pit√§m√§ss√§ k√§dest√§ kiinni ja osoittamassa juuri mihin kuvioon pit√§√§ klikata. Suhtautumiseni QGIS:iin voisi olla hyvin erilainen, jos olisin yritt√§nyt opetella t√§t√§ yksin.


Konkreettisemmin tällä viikolla opettelimme useita uusia ja hyödyllisiä toimintoja, kuten sum line lengths ja buffer. Sum line lengths -toiminto konkretisoi minulle miten nämä miljoonat eri toiminnot suloisine kuvioineen voidaan soveltaa todellisen elämän tarpeisiin ja ympäristöön. Arttu esitti esimerkkitilanteeksi, jossa tästä toimmosta olisi hyötyä, uuden autotien rakentamisen. Liikennesuunnittelijoiden on tärkeä tietää millaiseen maaperään ja maastoon he tietä rakennuttavat, jotta ne voivat minimoida hankkeesta syntyvät kustannukset sekä taata liikenteen tehokkuuden. Sum line lengths -toiminnolla suunnittelijat näkevät kuinka monta ja mitä maaperävyöhykkeitä suunniteltu tie risteää.

Bufferointityökalu oli hauska käyttää, ja koen, että se on todella tärkeä toiminto, sillä se auttaa jo merkittävästi analyyseissa mutta toimii myös selkeänä visuaalisena keinona viestiä kartan lukijalle kartta-analyysin toteutustavasta ja kontekstista. Lisäksi minusta tuntuu, että buffereilla/puskureilla ilmiöiden tilallisuus havainnollistuu varsin hyvin, kun oletetaan, että ilmiöillä ja kohteilla (rakennukset, liikenne, rantaviiva, jne.) on vaikutukset, jotka ulottuvat muihin lähellä oleviin kohteisiin.

Kuva 1: Helsinki-Vantaan (ylempi) ja Malmin lentokenttien kiitoradat sekä bufferit, jotka kattavat 2 km (turkoosi) ja 1 km (vihreä) säteellä olevat alueet ja rakennukset (pisteet)

Tällä viikolla bufferoimmekin todella ahkerasti ja osoitimme, miten buffereita voi hyödyntää tekemään johtopäätöksiä jopa asuinalueiden asuttavuudesta ja ympäristössä olevista terveyshaitoista. Kanssakurssilainen Tytti kiteytti blogissaan (Nyrönen, 2023) hienosti Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä asuvien tilanteen nojaten myös THL:n tiedotteeseen meluhaitoista. Tämä on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten maantieteilijöiden on tärkeä osata yhdistää paikkatieto-osaamista laajempaan ymmärrykseen ympäristötekijöiden vuorovaikutuksesta.


Itsenäisissä tehtävissä saimme palautella muistiin edellisillä kerroilla opetellut toiminnot ja yhdistellä niitä uusiin. Hain pääkaupunkiseudulta alueita, joilla on vastaavanlainen väestöntiheys kuin Malminkentän tulevalla asuinalueella, kun sinne rakennetaan uusia asuntoja 25 000:lle asukkaalle (ks. Kuva 2 ja kuvateksti). Tein kartalle ruudukon, jonka ruutukooksi asetin 1 km². Seuraavaksi yhdistin pääkaupunkiseudun väestötiedot ruudukkotasoon ja etsin ruutuja, joiden sisällä asuu n. 8000-9000 asukasta. Mietin, että voisin suorittaa samanlaisen analyysin käyttämällä kaupunginosakarttaa ruudukon sijaan.

Kuva 2: Helsingin väestöntiheys vuonna 2015 (asukkaat/km²). Harmaana rakennettava Malminkentän alue, jonka pinta-ala on 2,91 km². Malminkentälle on suunnitelma rakentaa asuntoja 25 000 asukkaalle, mikä nostaisi alueen väestöntiheyden 8591,07/km². Yhtä tiheästi asutut alueet Helsingissä ovat Meilahti, Vallila, Vesala, sekä Aurinkolahti (korostettuina kartalla). Eteläisessä kantakaupungissa sekä Sörnäisissä/Kalliossa on merkittävästi korkeampi väestöntiheys.

Kotona tein kartan asuinrakennusten uima-altaiden lukumäärästä pääkaupunkiseudulla (Kuva 3). Itse tehtävä ei ollut sen kummempi, mutta osa-aluekartassa parilla alueella oli geometriavika, mikä piti jotenkin ratkaista. Ilokseni luin, että kurssitoverillani Turkka oli sama ongelma, josta hän kirjoitti omassa blogissaan (Häkkinen, 2023). Olin onnistunut paikantamaan viat ja yritin korjata ne seuraamallta näitä ohjeita. Noodien siirtely ei näyttänyt kuitenkaan ratkaisseen ongelman, joten tein, kuten Turkkakin teki, ja poistin alueet kokonaan aineistosta. Väritin ne harmaiksi niiden aiheuttamien harmaiden hiusten takia.

Tässä vastaukseni tehtävän kysymyksiin:

  • Kuinka monta uima-altaalla varustettua rakennusta l√∂ytyy p√§√§kaupunkiseudulta? ¬†
    • 855¬†¬†
  • Kuinka paljon asuu asukkaita sellaisissa taloissa, joissa on uima-allas?¬†
    • 12170¬†
  • Kuinka moni noista taloista on omakotitaloja? Ent√§ kerrostaloja tai rivitaloja?¬†
    • Omakotitalot: 345¬†
    • Paritalot: 158¬†
    • Rivitalot: 113¬†
    • Kerrostalot: 181¬†
  • Mik√§ on kaikkein uima-allasrikkain osa-alue?
    • Lauttasaari, jonka asuinrakennuksista l√∂ytyy 53 uima-allasta.
  • Kuinka monessa talossa on sauna ja kuinka monta prosenttia se on kaikista asutuista taloista p√§√§kaupunkiseudulla?
    • 21922 (24,16%) ¬†

Olen edelleen sitä mieltä, että histogrammien käyttäminen esittämään yhden muuttujan vaihtelua kartalla on vähän huono. Pienet arvot näkyvät vain viivoina ja pylväiden sijoittelua ei pysty säätelemään niin helposti. Väittäisin, että värigradientilla alueiden väliset erot havainnollistuvat paljon helpommin.

Kuva 3: Asuinrakennusten uima-altaiden lukumäärä pääkaupunkiseudulla (kaupunginosittain).
tl;dr kiva viikko ja kivat tehtävät! On ollut kivaa kans lukea muiden blogeja ja huomata miten kaikki opimme yhdessä näitä asioita. Näkemiin!
Lähdeluettelo

H√§kkinen, T. (2023)¬†..ja matka jatkuu, Pornaisista Helsinkiin! Viikko 5. Noudettu osoitteesta Turkkaha’s blog: https://blogs.helsinki.fi/turkkaha/2023/02/18/ja-matka-jatkuu-pornaisista-helsinkiin-viikko-5/

Nyrönen, T. (2023) Luento 5. Puskurivyöhykkeitä Vantaalla. 15.02.2023. Noudettu osoitteesta Tytin blogi: https://blogs.helsinki.fi/tyttinyr/2023/02/15/luento-5-puskurivyohykkeita-vantaalla-15-2-2023/

Salonen, S. (2023)¬†Kurssikerta 5 15.02.2023, Aineiston analyysi√§ ja buffereita. Noudettu osoitteesta Sofia’s blog: https://blogs.helsinki.fi/sofisalo/2023/02/16/kurssikerta-5-15-2-2023/

QGIS Tutorials and Tips (ei pvm.) Handling Invalid Geometries (QGIS3). Noudettu osoitteesta https://www.qgistutorials.com/en/docs/3/handling_invalid_geometries.html

4 replies on “Viikko 5: Bufferointia & reflektointia”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *