Helsingin yliopisto
MAA202-kurssin viides harjoituskerta, sen tehtävät ja blogikirjoitus
Viiden viikon jälkeen ei varmaan enää ole tarvetta esitellä harjoituksissa käytettyä ohjelmaa, sillä Maakin pyörii kiertoradallaan vaikken siitä jatkuvasti puhuisi.
Jatkoimme heti tunnin aluksi cliffhangeriksi edelliseltä kerralta jääneen Pornaisten aluetta tutkivan tehtävän parissa. Ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi viikolla 4 muodostuneen teiden digitoinnin haasteet ratkesivat heti tunnin alussa, kun opettajamme Arttu Paarlahti kertoi asetuksesta, joka esti useiden erillisten teiden digitoinnin ohjelmassa. Heti kun hän mainitsi ongelman johtuvan jostain asetuksesta, tuli mieleeni Snapping tool, joka osoittautuikin sekuntia myöhemmin syypääksi ohjelman ongelmalliseen käyttäytymiseen. Kaikki eivät ehtineet eräällä aikaisemmista kerroista laittamaan asetusta päälle, minkä vuoksi vain osalla opiskelijoista ilmeni ongelmia digitoinnin kanssa. Tämä tapaus oli jälleen hyvä esimerkki siitä, että yleensä kokemattomien ohjelmistonkäyttäjien ongelmat ovat itseaiheutettuja, ja ohjelmat saavat paljon turhan kritiikkiä käyttäjien tekemistä virheistä. Snapping toolista selviydyttyä Pornaisten tehtävän loput osat onnistuivat yksinkertaisesti ilman suurempia ongelmia.
Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttiä sekä alueen asemia käsittelevissä tehtävissä yhdisteltiin jo aikaisemmin opittuja taitoja bufferin muodostamisessa sekä aineistotaulukoiden käsittelyssä. Valintatyökalut olivat tällä viikolla ahkerassa käytössä, kuten Sofia Salonen mainitsee blogissaan [1]. Samaistun myös hänen ajatukseensa siitä, että viides kurssikerta oli ehkä mielenkiintoisin tähän mennessä. Tehtävät sujuivat varsin ongelmitta lukuunottamatta muutamia epäselvyyksiä erilaisten työkalujen asetusten kanssa. Vastaukset tehtäviin löytyvät alla olevasta listasta.
———————————————————————————————–
T1
Malmin lentokenttäalueen 2 kilometrin suuruisella bufferivyöhykkeellä asuu 58799 asukasta. 1 kilometrin bufferivyöhykkeellä asukkaita on 9094.
Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen 2 kilometrin bufferivyöhykkeellä asukkaita on 11753. Yli 65 dB melualueella 2 kilometrin bufferivyöhykkeen sisällä asukkaita oli 303, joka on 2,58 % kaikista alueella asuvista.
Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen yli 55 dB melualueella asukkaita on 11923. Jos Helsinki-Vantaan lentokentälle laskeuduttaisiin Tikkurilan yli kuten vuonna 2002, vaikuttaisi yli 60 dB melu nykyään 13192 ihmisen elämään.
500 metrin säteellä juna- tai metroasemista alueella asuu 111765 asukasta, mikä on 21,7 % koko alueen asukkaista. Alle puolen kilometrin päässä asemista asuvista 67,1 % on työikäisiä.
T2
Alueen asukkaista 96,1 % asuu taajamissa.
Taajamien ulkopuolella asuu 3369 kouluikäistä (7-15v), mikä vastaa 3,63 % koko alueen kouluikäisistä, joita on 92844.
65 taajamassa ulkokansalaisten osuus on yli 10 %, 22 taajamassa yli 20 % ja 14 taajamassa yli 30 %.
———————————————————————————————–
Itsenäisessä tehtävässä päätin tarkastella uima-altaiden määrää ja sijoittumista rakennuksiin pääkaupunkiseudulla (kuva 1). Aineistosta analysointi halutulla tavalla tuotti hieman vaikeuksia, mutta niin sen tässä vaiheessa kuuluukin. Erityisen ongelmallista oli kahden kartalla oranssiksi merkityn alueen sisällyttäminen analyysiin, sillä ohjelma kertoi niiden geometriatietojen olevan virheellisiä, ja ainoa keksimäni tapa saada aikaan jonkinlainen kartta oli poistamalla aineet analyysistä.
Visualisoinnissa tajusin tällä kertaa muokata yleistä värimaisemaa siten, että kartta vaikuttaa melko selkeältä. Liian paksut joet eivät siis päässeet yllättämään minua kuten viimeksi! Haasteellista visualisoinnissa oli pylväiden paksuuden määrittäminen ja niiden numerointi, sillä molempien ulkomuodot muuttuvat hieman siirryttäessä työskentelyikkunasta tulostusikkunaan. Olen kuitenkin melko tyytyväinen lopputulokseen, vaikka en taaskaan keksinyt lisätä aineiston vuosilukua kartan legendaan. Ehkä voisin silti pyytää karttojen esittämiseen tukiopetusta Nikolai Tuurilta, joka jälleen näytti esimerkillisen työn onnistuneesta visualisoinnista neljännen kurssikerran kartallaan [1].
Kuva 1. Uima-altaat pääkaupunkiseudun rakennuksissa kaupunginosittain.
Vastaukset tehtävän 4 kysymyksiin löytyvät alla olevasta listasta.
———————————————————————————————–
Pääkaupunkiseudulla on 855 uima-altaallista rakennusta, joissa asuu 12170 ihmistä.
Taloista omakotitaloja on 345, paritaloja 158, rivitaloja 113 ja kerrostaloja 181.
Pääkaupunkiseudulla on saunoja 21 922 rakennuksessa, mikä vastaa 24,2 % osuutta kaikista alueen rakennuksista.
———————————————————————————————–
Lähteet:
[1] Salonen, S. Kurssikerta 5 – 15.2.2023. (Viitattu 18.2.2023)
url: https://blogs.helsinki.fi/sofisalo/2023/02/16/kurssikerta-5-15-2-2023/
[2] Tuuri, N. 4. Kurssikerta. (Viitattu 18.2.2023)
url: https://blogs.helsinki.fi/nikolait/2023/02/13/4-kurssikerta/