Helsingin yliopisto
MAA202-kurssin neljäs harjoituskerta, sen tehtävät ja blogikirjoitus
Kurssin neljännellä harjoituskerralla jatkettiin vähemmän yllättäen QGIS:n parissa työskentelyä. Tällä kertaa tarkoituksena oli opetella dataa sisältävien ruutujen luomista rasterimuotoisten karttojen tekemistä varten. Saimme ensikosketuksen aineiston optimointiin prosessien nopeuttamista varten, joka olisi hyvä pitää mielessä tulevaisuutta ajatellen. Ongelmitta kurssikerralta ei taaskaan selvitty, vaan myöhemmin Pornaisten karttaa digitoidessa piirtotyökalu ei suostunut luomaan useampaa erillistä viivaa, minkä vuoksi tehtävän tekeminen ei onnistunut.
Tunnilla sain onnistuneesti luotua ruututeemakartat pääkaupunkiseudun asukastiheydestä neliökilometriä kohden (kuva 1) sekä muunkielisten osuudesta alueella neliökilometriä kohti (kuva 2). Työssä yhdistyivät aiemmin oppimani karttojen visualisointitavat ja uutena asiana eteen tullut kartan ruudukointi. Lopputulosta muodostaessa oli tärkeää olla tarkkana tasojen järjestyksen kanssa, jotta ruudukko jäisi karttatason alle eikä peittäisi esimerkiksi rantaviivojen muotoa alleen. Myös kuntarajat piti muistaa nostaa monen karttaelementin yläpuolelle.
Kuva 1. Pääkaupunkiseudun asukastiheys, asukasta neliökilometriä kohti.
Kartta oli mielestäni melko onnistunut sisällöltään, mutta visualisointi ei pistänyt silmään erityisen mieluisena. Kartta osoittaa alueen asukastiheyttä informatiivisesti, mutta olisin voinut käyttää useamman eri värin avustuksella enempää kuin viittä luokkaa, jotta pääkaupunkiseudun reuna-alueista erityisesti luoteessa olisi saanut tarkempaa tietoa nopealla vilkaisulla. En myöskään keksinyt täysin tyydyttävää ratkaisua järvien esittämiselle, sillä niiden esiintyminen kartalla nykyisessä muodossa tekee siitä hieman epäselvemmän. Edellisen viikon blogipostauksia selatessani olin huomannut Tytti Nyrösen tehneen tulvaindeksiä ja järvisyyttä kuvaavasta kartasta [1] erittäin selkeän poistamalla järvet ja joet näkyvistä. Tämä visualisointitemppu toimi mainiosti kartassa, jossa vesialueiden tieto oli jo esitetty toisella tavalla diagrammien muodossa. Valitettavasti en voinut hyödyntää tätä oppimaani kikkaa pääkaupunkiseudun karttaa varten, sillä järvet poistamalla niiden alle jäisi selittämättömiä tyhjiä ruutuja, mikä haittaisi kuvan informaatiotarkoitusta.
Muunkielisten sijoittumista pääkaupunkiseudulla tarkasteleva kartta ei kärsi samasta luokitteluongelmasta kuin asukastiheyskartta. Lopputuloksesta on helposti nähtävissä haluttu tieto ja siitä voidaan päätellä muunkielisten keskittyneen kahdelle alueelle, erityisesti Vantaan keskiosaan sekä yhteen Espoon aivan eteläisimmistä alueista. Muunkielisten osuus on vähäisempää pääkaupunkiseudun luoteisosissa ja suurempaa itäosissa. Yleisesti ottaen muunkielisten osuus on Suomessa suurempaa lähellä merkittäviä asutuskeskuksia kuin kauempana niiden ulkopuolella, mikä voi osaltaan selittää ilmiön jakautumista kartalle.
Kuva 2. Muunkielisten osuus väestöstä pääkaupunkiseudulla osuutena yhdestä.
Ruututeemakartalla absoluuttisten arvojen esittäminen on hyväksyttävää, sillä kauttaaltaan yhtä suuret ruudut jakavat alueet samankokoisiksi, eikä siten pinta-alaan suhteutettuja arvoja tarvitse lähteä laskemaan uudelleen. Ruututeemakartan informaatioarvo ja sen poikkeavuus piste- ja koropleettikartoista tulee juurikin sen selkästä jakautumisesta tietyn suuruisiin ruutuihin. Tässä tehtävässä pistekartta olisi todennäköisesti tuottanut huomattavasti sekavamman lopputuloksen, sillä pisteet olisivat peittäneet alleen suuren osan pohjakartasta. Osuuksia esittäessä ruututeemakartta on myös mieluisampi kuin pistekartta, joka soveltuu paremmin absoluuttisten arvojen esittämiseen. Tiheästi vaihtuvilla luokka-arvoilla ruutukartta voi myös näyttää selkeämmältä kuin muuten alueita hyvin esittävä koropleettikartta.
Karttaan voisi informatiivisuuden parantamiseksi lisätä kuntien nimet sekä erityisesti suurimpia arvoja saaneiden alueiden nimet ja arvot. Jenna Nieminen huomauttaa osuvasti neljännen kurssikerran blogissaan [2] myös, että karttaan olisi ollut hyvä lisätä datan vuosiluku. Omaa lopputulostani tarkemmin analysoidessani huomasin valitettavasti, että sekä kartoissa 1 ja 2 joet näkyvät kuntarajoja selvemmin, mikä tekee karttojen lukemisesta huomattavasti sekavampaa.
Lähteet:
[1] Nyrönen, T. Harjoituskerta 3 – Vihdoin onnistuminen! 6.2.2023. (Viitattu 14.2.2023)
url: https://blogs.helsinki.fi/tyttinyr/2023/02/06/harjoituskerta-3-vihdoin-onnistuminen-6-2-2023/
[2] Nieminen, J. Viikko 4. (Viitattu 14.2.2023)
url: https://blogs.helsinki.fi/nieminje/2023/02/14/viikko-4/