Kurssin toinen harjoituskerta

MAA202-kurssin toinen harjoituskerta, sen tehtävät ja blogikirjoitus

Maantieteen menetelmät -kurssin toisella kurssikerralla jatkettiin QGIS-ohjelman parissa työskentelyä. Viikon tehtävissä tutustuimme WFS-palveluihin, teimme lisää karttoja ja harjoittelimme niiden visualisointia sekä tutkimme eri projektioiden vaikutusta tarkasteltavan kohteen tietoihin. Osa tehtäviin käytetyistä työkaluista oli minulle jo ennaltaan tuttuja, ja ohjelma käy kerta kerralta tutummaksi sitä enemmän käytettäessä.

Projektioiden välisiä eroja pääsi vertailemaan ohjelmassa nopeasti, sillä QGIS-mahdollistaa niiden vaihtamisen lennosta. Erot ilmenivät mittaustuloksista (taulukko 1), kun piirsin Suomen kartalle itä-länsi-suuntaisen viivan sekä kolmionmuotoisen ”hatun” Suomen pohjoisosaan ja vertasin niiden arvoja eri projektioissa EPSG:3067-projektioon.

Taulukko 1.  Vertailuja eri projektioiden välillä Suomen kartalle piiretyn viivan ja ”hatun” suhteen.

Harjoituksesta kävi selväksi oikean projektion valitsemisen tärkeys kartta-aineistojen kanssa työskennellessä, sillä esimerkiksi Mercatorin projektioon piirretty kuvio oli pinta-alaltaan yli 8-kertainen aluetta tarkemmin kuvaavaan EPSG:3067-projektioon verrattuna. Kaikilla muillakin tarkastelemillani projektioilla erot olivat merkittäviä joko viivan pituuden tai pinta-alan tai molempien suhteen.

Pääsimme tuomaan QGIS-ohjelmaan aineistoja WFS-palveluiden avulla, mikä oli minulle uutta ja mielenkiintoista, sillä WFS:n avulla ohjelmassa voi avata lukuisia aineistoja hyvin yksinkertaisesti. Laskin Suomen pinta-alan tuomieni tietojen avulla eri projektioita käyttäen ja muodostin tuloksista visualisoinnin, jossa hyödynsin edellisellä kerralla oppimiani työkaluja. Karttapohjalla toteutettujen visualisointien (kuvat 1-3) tarkoituksena on esittää myös taulukossa 1 esiintyviä tietoja helppolukuisessa muodossa sekä antaa käsitys siitä, millä tavoin eri projektiot vääristävät pinta-aloja.

Kuva 1. Mercatorin projektion pinta-ala suhteessa EPSG:3067-projektioon.

Kuva 2. Aitoffin projektion pinta-ala suhteessa EPSG:3067-projektioon. 

Kuva 3. Gallin projektion pinta-ala suhteessa EPSG:3067-projektioon.

Alueelliset erot projektioiden muodostamissa vääristymissä näkyvät vertailemalla luokkien sijoittumista Suomen kartalla. Aitoffin projektiossa EPSG:3067-projektioon verrattuna voidaan nähdä luokkien kulkevan luode-kaakko-suunnassa maan halki. Pienintä vääristymää kuvaava sininen luokka on pieni muista projektioista tehtyihin vastaaviin visualisointeihin verrattuna ja eniten vääristyneen luokan pinta-ala on hyvin suuri.

Pyrin tarkastelemaan itselleni entuudestaan tuttuja projektioita tehtäviä tehdessäni, minkä vuoksi kaikissa kartoissa esiintyy melko samantyylinen kuvio, jossa vääristymät pääpiirteisesti kasvavat pohjoiseen mennessä. Tein tämän huomion lukiessani Vilma Valton blogikirjoitusta ja tarkastelemalla hänen tekemäänsä TM35 ja Magna Sirgas -projektioita vertailevaa karttaa, jossa vääristymien sijoittuminen ei noudata lainkaan vastaavanlaista kaavaa. Karttaa oli hyvin mielenkiintoista tarkastella, ja Valton sanoin se ”näytti kartan hyvin oudosta kulmasta; sivuttain ja vaakatasossa kallistuneena.”[1] Ehkä seuraavalla kerralla löydän mielenkiintoisempia visualisointeja tuottavia aineistoja, projektioita tai muuta tutkittavaa, kun esteenä ei ole QGIS:n hieman pelottavalta tuntuva, liian suurta valinnanvaraa tarjoava pitkä lista projektioita.

 

Lähteet:

[1] Valto, V.  2. Suotuisa päivä QGIS:n kannalta. (Viitattu 31.1.2023)

url: https://blogs.helsinki.fi/vvalto/2023/01/30/2-suotuisa-paiva-qgisn-kannalta/

Kurssin ensimmäinen harjoituskerta

MAA202-kurssin ensimmäinen harjoituskerta, sen tehtävät ja blogikirjoitus

Maantieteen menetelmät -kurssin ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme QGIS-ohjelman käyttöön tuottamalla omia karttavisualisointeja valmiiden aineistojen pohjalta. Olen saanut aikaisempaa kosketusta ohjelmaan Johdatus geoinformatiikkaan maantieteessä -kurssilta, minkä vuoksi QGIS:n ulkoasu oli minulle jokseenkin tuttu ennaltaan. Silti karttoja laatiessa kävi pian ilmi, että itse ohjelman käyttö on päässyt unohtumaan hyvin nopeasti, ja uutta opeteltavaa tulisi olemaan paljon.

Kurssikerran harjoituksen toimenpiteissä opin tuomaan karttapohjalle tietoa taulukkopohjaisesta aineistosta sekä luokittelemaan ja visualisoimaan sitä itselleni mieluisalla tavalla. Valmista lopputulosta varten kartalle lisätyt pohjoisnuoli, mittakaava ja legenda olivat minulle ennaltaan tuttuja toimenpiteitä, mutta opin lisää niiden ulkomuodon muokkaamisesta. Uskon erityisesti harjoituksen aikana tarkasteltujen työkalurivien asetusten läpikäymisen olleen hyödyllistä tulevaisuutta varten, sillä ne sisältävät paljon ohjelman helppokäyttöisyyden kannalta oleellisia asetuksia.

Tuotin oman karttani kurssikansiosta löytyvän karttapohjan ja aineiston pohjalta. Tarkoituksenani oli yrittää korkeamman vaikeustason tehtävää, jossa ohjelmaan tuodaan jokin oma aineisto netistä, mutta parin YouTube-videon ja kirjallisen ohjeen jälkeen en saanut valitsemiani Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut -CSV-aineistoja avautumaan. Oletan, että aineistot eivät olleet kuntapohjaan sopivia, mutta toivon voivani kokeilla myöhemmin kurssilla ulkopuolisten aineistojen tuomista ohjelmaan halutulla tavalla uudestaan.

Omaa karttaani varten (kuva 1) valitsin tarkasteltavaksi muuttujaksi ruotsinkielisten osuuden väestöstä kunnittain prosentteina. Lisäsin karttaan tarvittavat karttaelementit ja onnistuin mielestäni visualisoinnissa hyvin, mutta olisin voinut yrittää tehdä luokkajakoja manuaalisesti, jotta kartta ei näyttäisi niin tyhjältä suuren osan kunnista kattavan alimman luokan vuoksi.

Kuva 1. Luomani kartta ruotsinkielisten osuudesta väestöstä kunnittain prosentteina.

Kartalta voidaan päätellä ruotsinkielisten sijoittuvan Suomessa enimmäkseen rannikkoseuduille. Tietyissä kunnissa ruotsinkieliset ovat myös enemmistöä. Suurimmalta osalta ruotsinkielisten osuus suomalaisissa kunnissa on kuitenkin hyvin pientä ja kuuluu välille 0-12 % väestöstä. Uskon kartan kertovan olevan helppolukuinen ja väittäisin sitä tarkastelevan aihetta tuntemattoman lukijan päätyvän kanssani samaan tulokseen kartan esittämästä ilmiöstä.

Samasta aineistosta kartan teki myös Susanne Rautamo, ja hänen tuotoksensa on hyvin samanlainen kuin omani samoista luokkarajoista johtuen [1]. Kiinnitin erityisesti huomioni hänen tekemäänsä tiiviimpään asetteluun, jossa legenda sijaitsi kuvan vasemmassa reunassa ja pohjoisnuoli oikeassa alareunassa. Vaikka asettelulla ei tässä tapauksessa ollut suurta merkitystä käytettävissä olevan tilan takia, voisin ottaa sen tulevaisuudessa tarkemmin huomioon.

Suurimpana haasteena kartan tuottamisessa oli, että tein tehtävän lähes viikko kurssikerran jälkeen, minkä vuoksi jouduin lukemaan ohjeita uudelleen hyvin tarkasti muistaakseni tarvittavat toimenpiteet. Törmäsin erityisen suureen esteeseen aineiston tietojen esittämisessä, sillä en huomannut pitkästä vaakasuuntaisesta palkista johtuen ”Value”-rivin sisältävän pudotusvalikon (kuva 2). Käytin paljon aikaa ohjelmiston tarkasteluun virhettäni etsiessä, mutta koin sen myös hyödylliseksi tässä vaiheessa kurssia, sillä ohjelmistoon tutustuminen on vain eduksi. Muistin lopulta onneksi maininnan samaisesta ongelmasta kurssikerralta, jolloin löysin ratkaisun ongelmaani.

Kuva 2. Pitkä vaakasuuntainen valikko ”Value”-rivillä sisältää tiedon tarkasteltavasta muuttujasta.

 

Lähteet:

[1] Rautamo, S. Ensimmäisen kurssikerran harjoitus ja tehtävä. (Viitattu 24.1.2023).

url: https://blogs.helsinki.fi/rautamos/2023/01/20/ensimmaisen-kurssikerran-harjoitus-ja-tehtava/