Categories
GIS-avautumiset

Viikko 3: Ollaan vasta raapaistu pintaa

 

Tällä viikolla harjoiteltiin aineiston ja tietokannan siistimistä analysoinnin ja visualisoinnin helpottamiseksi. Lisäksi alkoi tuntua, että mystisen GIS-palapelin palat loksahtavat pikkuhiljaa paikoilleen ja alan hoksata mitä ja miten erilaisia juttuja voikin QGIS:illä saada aikaan. Vaikka tuntuu, että olen oppinut jo tämän viikon jälkeen niin paljon, tajuan, että ollaan vasta raapaistu pintaa siitä, mitä GIS on ja mitä sen kanssa voi tehdä (vähän ahdistava ajatus!).


Kuten edelliselläkin viikolla, tällä viikolla tuskailin oman IT-osaamattomuuden kanssa. Olin ollut kurssikerralla varsin tehokas, mutta suunnittelin jatkavani tunnin aikana aloittamieni projektien viimeistelemistä kotona. Luulin tallentaneeni QGIS-projektit omaan One Drive -kansioon, mutta kaikki tasot ja aineistot eivät valitettavasti päässyt mukaan, joten piti aloittaa kotona alusta. Ilahdutti saada tietää, etten ollut ainoa, jolla oli sama ongelma. Vertaistukea tähän tarjosi kanssakurssilaiseni Elin, joka kirjoitti tästä omassa blogissaan (Stråhlmann, 2023). Kuten viime viikolla myös totesin, kertaaminen tekee vain hyvää!

Ensimmäisesssä käyttämässämme aineistossa oli tietoja Afrikassa esiintyvistä timanttikaivoista, mantereella sijaitsevista öljykentistä ja konflikteista ajanjaksosta 1947-2008. Jotta voisimme esittää nämä tiedot kartalla, meidän piti yhdistää (join) ne karttapohjaan. Karttapohjassakin oli tekemistä, kun jokaiselle saarelle, luodolle, ja särkälle oli myönnetty oma rivinsä tietokannassa. Aggregate-toiminnolla sadat ylimääräiset rivit siivottiin pois ja  karttapohja saatiin kelpoon kuntoon.

Tunnilla my√∂s “pelkistimme” tiedot konflikteista poistamalla tiedot konflikteista, jotka tapahtui samana vuonna, jokaisen maan konfliktilukum√§√§r√§st√§. N√§in saimme tiet√§√§ kuinka monta uniikkia konfliktia oli koettu kaikissa Afrikan maissa valittuna aikakautena. Mielest√§ni emme kuitenkaan tunne t√§t√§ aineistoa tarpeeksi hyvin voidaksemme poistaa noin monta kohtaa tietokannasta. Monet Afrikan maat, etenkin ne, joissa oli eniten yksitt√§isi√§ konflikteja vuosina 1947-2008 (ks. Kuva 1), ovat pinta-alaltaan todella suuria. Sanoisin, ett√§ on hyvin todenn√§k√∂ist√§, ett√§ samana vuonna on ollut useita konflikteja eri puolilla samaa maata. Poliittisesti konfliktit varmasti liittyy ainakin osittain toisiinsa, mutta v√§itt√§isin, ett√§ niit√§ kannattaisi kuitenkin laskea erillisiksi. On toki merkitt√§v√§√§ tiet√§√§ kuinka monena vuotena tietyss√§ maassa on ollut v√§hint√§√§n 1 meneill√§√§n oleva konflikti. Mielest√§ni on yht√§ merkitt√§v√§√§, jos yhdess√§ maassa on samanaikaisesti v√§hint√§√§n kaksi konfliktiksi m√§√§ritelty√§ tapahtumaa eri puolilla sen territoriota. Olisikohan mahdollista poistaa oikeasti ylim√§√§r√§iset kohdat tietokannasta siten, ett√§ suoritettaisiin puskurianalyysi, jossa tutkittaisiin samana vuonna tapahtuneiden konfliktien tilallista p√§√§llekk√§isyytt√§? On varmasti toteutettavissa ainakin manuaalisesti, mutta kiinnostaa tiet√§√§, onko t√§lle olemassa joku valmis n√§pp√§r√§ toiminto omalla hauskalla kuviollaan.

T√§ydennys tietoon kartan muiden elementtien (timanttikaivosten ja √∂ljykenttien) muista ominaisuuksista tarjoaisi varmasti silmi√§avaavai oivalluksia. Tietokannassa ei ollut tietoa kaivosten tai √∂ljykenttien ajallisista piirteist√§, kuten l√∂yt√§mis- tai perustamisvuodesta. T√§m√§n tiedon avulla olisi ollut mahdollista tehd√§ johtop√§√§t√∂ksi√§ konfliktien alkamissyist√§. T√§m√§ ei kuitenkaan selitt√§isi kaikkia mantereella tapahtuneita konflikteja. Esimerkiksi Etiopiassa ei ole kartan mukaan yht√§k√§√§n timanttikaivosta ja maan ainoa √∂ljykentt√§ on suhteellisen pieni, mutta maassa on tapahtunut suuri m√§√§r√§ konflikteja suhteessa muuhun Afrikkaan. √Ėljykent√§n l√§heisyydess√§ n√§ytt√§√§ tapahtuneen joitakin konflikteja, mutta suuri osa konflikteista on tapahtunut hyvin kaukana siit√§. Nopea googlailu paljastaa, ett√§ Etiopiassa oli 1900-luvun loppupuolella kansallissota, joka selitt√§√§ suuren osan maan konflikteista (New World Encyclopedia).

Kuva 1: Afrikan maanosassa esiintyviä timanttikaivoksia, öljykenttiä ja konflikteja
Itsenäinen harjoitus

Itsenäisen tehtävän tarkoitus oli luoda teemakartta, joka esittää Suomen valuma-alueiden tulvaindeksin sekä järvisyysasteen. Karttaan tarvittavien eri tasojen ja aineistojen yhdistäminen oli helppoa, kun seurasin ohjeita. En saanut järvisyystietoja manuaalisesti laskettua, joten tyydyin käyttämään jo valmista tietokantaa. Aluksi tuskailin histogrammien/ympyrädiagrammien kanssa, mutta kurssitoverini Lila (lue hänen blogia tästä!) auttoi minua ratkaisemaan ongelman, mistä jään ikuisesti kiitollisuuden velkaa!

Olen aika tyytyv√§inen tekem√§ni kartan visuaaliseen ilmeeseen, mutta en tied√§, olisivatko histogrammit sittenkin sopineet paremmin. Kartan luettavuuteen vaikeuttaa se, ett√§ Suomen rannikolla valuma-alueet ovat paljon pienempi√§ ja lukuisampia kuin sis√§maassa. Kartasta kuitenkin n√§kee, ett√§ It√§-Suomen valuma-alueet ovat ylivoimaisesti j√§rvisempi√§ verrattuna rannikon, etenkin Pohjanmaan, valuma-alueisiin, joilla on puolestaan keskim√§√§rin suurempi tulvaindeksi. Tyyne hienosti kiteytt√§√§ ilmi√∂n syyseuraussuhdetta blogikirjoituksessaan n√§in: “Pohjanmaan maasto on laakeaa ja rannikolla sateet runsaampia. Tulvia aiheutuu erityisesti kev√§isin lumien sulaessa ja j√§iden muodostaessa patoja, jolloin vesi nousee nopeasti.” (Turunen, 2023). Voisi olettaa my√∂s, ett√§ It√§- ja Pohjois-Suomen korkeampi j√§rvisyys v√§hent√§√§ tulvien voimakkuutta, kun hule- ja sadevedell√§ on enemm√§n tilaa, mihin valua, eiv√§tk√§ jokiuomat kuormitu niin helposti. My√∂s p√§√§kaupunkiseudulla ja Turun alueella on korkeampi tulvaindeksi. Voiko johtua n√§iden alueiden v√§h√§j√§rvisyyden lis√§ksi rakennetusta ymp√§rist√∂st√§ ja kovista pinnoista, joihin vesi ei pysty imeytym√§√§n?

tldr; jee kivaa! GIS alkaa pikkuhiljaa aukeamaan minulle. Kiitos, kun luit tähän asti! Ensi kertaan!
Lähdeluettelo

Str√•hlmann, E. (2023) Vecka 3 ‚Äď Join-verktyget och en hel del strul‚Ķ Noudettu osoitteesa Elins kursblogg: https://blogs.helsinki.fi/stel/2023/02/06/vecka-3-join-verktyget-och-en-hel-del-strul/

Turunen, T. (2023)¬†3. harjoituskerta 1.2.2023. Noudettu osoitteesta Tyyne’s blog: https://blogs.helsinki.fi/ttyyne/2023/02/01/3-harjoituskerta-1-2-2023/

New World Encyclopedia (ei pvm.) Ethiopian Civil War. Noudettu osoitteesta New World Encyclopedia: https://www.newworldencyclopedia.org/entry/Ethiopian_Civil_War

2 replies on “Viikko 3: Ollaan vasta raapaistu pintaa”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *