Viides luento – Perjantai 17.2.2023
Heippa!
Viidennellä luennolla kertasimme jo aiemmin opittuja piirtotyökaluja ja käytimme niitä hyödyksi eri tehtävissä. Miian blogista löytyi mielestäni hyvin työkaluja havainnollistava kuva, joten jaan sen myös tänne. Kuvassa 1 esiteltävistä työkaluista hyödynsimme ainakin clip, intersect sekä buffer toimintoja.
Kuva 1: QGIS toimintoja.
Clip-toiminnon avulla voidaan leikata tutkimusalue haluttuun muotoon (Kuva 1). Ohjeessa clip-toimintoa oli hauskasti verrattu piparkakkumuottiin, joka leikkaa kohdetietokannasta muotoisiansa paloja. Intersect-toiminto tarjottiin harjoituksessa vaihtoehtona clip-toiminnolle. Intersect-toiminnon avulla pystyttiin yhdistämään halutut yhteiset tekijät alueilta toisiinsa ja poistamaan muu informaatio. Buffereiden eli puskurivyöhykkeiden avulla voidaan luoda tutkimusalueelle halutun levyinen vyöhyke ja tarkastella sitä.
Itsenäistehtävät
Aluksi tehtävien määrä tuntui suurelta, mutta toisaalta juuri tehtävien määrän ansiosta työkalut tulivat tutuksi. Loppujen lopuksi niiden käyttäminen oli hyvin yksinkertaista ja sain tehtävät ratkottua melko nopeasti, kun “rutiini” syntyi. Havainnollistin kysymysten vastaukset taulukoihin selkeyden vuoksi.
Tehtävän 1 ensimmäisessä osassa tarkasteltiin Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien melualueita samantyyppisellä kaavalla. Ensiksi piirrettiin kiitoradat, joiden ympärille luotiin bufferialue, jota sitten lopuksi tarkasteltiin.
Taulukko 1: tehtävä 1. osa 1.1: Malmin lentokentät
| Kuinka monta ihmistä asuu Malmin lentokentän pahimmalla melualueella sen toimiessa, (2 km säde) | 58 795 asukasta |
| 1 kilometrin säteellä Malmin lentokentästä asuvat | 9 124 asukasta |
Malmin lentokentän kiitoradan bufferia hyödyntäen saimme selville pahimmalla lentomelualueella asuvien määrän lentokentän ollessa toiminnassa (Taulukko 1; Kuva 2). Alla olevasta kuvasta 2 nähdään havainnollistettuna, kuinka bufferit toimivat. Vaaleankeltaisella kuvattu alue on 2 kilometrin bufferi linnuntietä kiitoradasta ja oranssilla kuvatut pisteet kuvaavat asutusta puskurialueella. Asutus on leikattu isommasta, pääasiallisesti Vantaan väestöä kuvaavasta aineistosta, jonka pisteet tarkkaan katsottuna voi huomata ruskean värisinä ja pienemmän kokoisina puskurialueen ulkopuolella.
Kuva 2: Malmin lentokentän pahin melualue (2 km).
Helsinki-Vantaa lentokentän tehtävän suoritin samaa kaavaa käyttäen kuin Malmin lentokentän tehtävän. Lisänä käytettiin vielä hyödyksi lentomeluvyöhykkeitä, jotka oli eroteltuna eri desibelitasojen mukaan (Taulukko 2; Kuva 3). Ensiksi tutkailtiin aluetta bufferin avulla, jonka jälkeen puskurialueelta eroteltiin vielä pahimmalla metelialueella asuvat. Lisäksi tutkiskeltiin desibelitasojen avulla vähintään 55 dB vyöhykkeellä asuvien määrää.
Taulukko 2: tehtävä 1. osa 1.2: Helsinki-Vantaa lentokenttä
| Kuinka monta asukasta asuu Helsinki-Vantaa lentokentän välittömässä läheisyydessä (2 km säde) | 11 668 asukasta |
| Helsinki-Vantaa lentokentän pahimmalla melualueella asuvien osuus välittömässä läheisyydessä asuvista (65dB) | 19 asukasta = 0,16 prosenttia |
| Vähintään 55dB melualueella asuvien määrä | 11 923 asukasta |
| Kuinka monen ihmisen elämää vähintään 60dB lentomelu haittaisi Tikkurilassa, mikäli saapuva liikenne käännettäisiin jälleen laskeutumaan poikkeuksellisesta suunnasta | 13192 asukkaan |
Kuva 3: Lentomeluvyöhykkeet vaaleanliilalla, joista keltaisella on valittu 60dB ja 55dB lentomeluvyöhykkeet. Alla vaaleanpunaisella on 2 km säteen bufferi ja sen keskellä Helsinki-Vantaan lentokenttä.
Tehtävän 1 viimeisessä osassa perehdyttiin juna- ja metroasemiin ja niiden läheisyydessä asuvien ihmisten määrään (Taulukko 3; Kuva 4). Tarkasteltavalta alueelta lähes 22 prosenttia väestöstä asuu 500 metrin päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta. Lisäksi tutkittiin työikäisten osuutta puskurivyöhykkeiden sisällä hyödyntäen atribuuttitaulun laskumahdollisuutta.
Taulukko 3: tehtävä 1. osa 2: Asemat.
| Kuinka monta asukasta asuu kartan alueella alle 500 m päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta? | 111 765 asukasta |
| Kuinka suuri osuus kaikista alueen asukkaista asuu alle 500 m päässä asemasta? | 21,7 prosenttia |
| Kuinka monta prosenttia a-kohdan ihmisistä on työikäisiä (15-64v)? | 67,1 prosenttia |
Kuva 4: Asemien bufferit harmaalla ja sinisellä merkitty niiden sisällä asuva väestö. Vihreällä muu väestö.
Tehtävässä 2 tarkasteltiin taajamissa asuvien osuutta väestöstä sekä taajamien ulkopuolella asuvien koululaisten määrää ja osuutta. Viimeistä osaa tehtävästä en jostain syystä saanut tehtyä. Tajusin alkuun, että atribuuttitaulukosta löytyi “piilotettuja” arvoja (99999…), mutta kuitenkaan vastausta en silti saanut, vaikka monta kertaa yritin eri keinoja käyttäen.
Taulukko 4: tehtävä 2: Taajamat
| Kuinka monta prosenttia tehtävän alueen asukkaista asuu taajamissa? | 496 555 asukasta = 96,2 prosenttia |
| Kuinka monta kouluikäistä asuu taajamien ulkopuolella? | 2 675 kouluikäistä |
| Kuinka suuri taajamien ulkopuolella asuvien kouluikäisten osuus on? | 3,6 prosenttia kouluikäisistä asuu taajamien ulkopuolella |
| Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on yli 10%, entä 20% tai 30%? | ? :( |
Viimeisessä tehtävässä oli kiinnostavia vaihtoehtoja, mutta päädyin tekemään tehtävän kouluista (Taulukko 3). Törmäsin kuitenkin isoimpaan ongelmaan tässä kohtaa ihan vaan sen takia, että en meinannut millään muistaa minkä ikäisenä ollaan milläkin luokalla. Päädyin kuitenkin rajaamaan kouluikäiset lapset ja nuoret haarukkaan 7-15 vuotiaat (ala-aste + ylä-aste). Erika mainitseekin blogissaan, että kouluun voi mennä jo kuusivuotiaana, mutta usein puhutaan siitä, että koulu aloitetaan 7-vuotiaana. Siksipä rajasin ikähaarukan seitsemästä ylöspäin.
Tehtävässä 3 tutkittiin Helsingin Yhtenäiskoulun seuraavan kouluvuoden tarpeita keskittyen omaan koulupiiriin (Taulukko 3). Kuvasta 5 voidaan nähdä keltaisella valittu pieni koulupiiri Käpylästä, joka on tarkastelussa. Alueella sijaitsee yksi koulu, vaikkakin kuvassa 5 koulupiirin reunalla näyttäisi olevan toinen punainen piste.
Taulukko 5: tehtävä 3: Koulut
| Kuinka paljon Helsingin Yhtenäiskouluun on tulossa uusia koulutiensä aloittavia oppilaita aineiston keruuhetkestä seuraavana vuonna, sen omasta koulupiiristä? | 14 oppilasta |
| Kuinka suurta määrää oman koulupiirin yläasteikäisiä oppilaita Helsingin Yhteiskoulun pitää varautua opettamaan seuraavana vuonna? ( 13-15v) | 62 oppilasta |
| Kuinka suuren osuuden koulupiirin alueella asuvista asukkaista muodostavat kouluikäiset lapset ja nuoret (7-15v) | 0,0839 = 8,4 prosenttia |
| Kuinka monta muunkielistä kouluikäistä alueella asuu, jos oletetaan että muunkielisissä perheissä lasten ja aikuisten suhde on sama kuin edellisessä kohdassa laskettu? (arvio, 7-15v) | Muunkieliset * edellisen tehtävän luku = vastaus
110 * 0,0839 = noin yhdeksän muunkielistä kouluikäistä |
Kuva 5: Koulupiirit Helsingin kunnan alueella, eroteltuna tarkasteltu koulupiiri.
Mietteet
Kyllähän se sitten onneksi onnistuikin, ainakin mielestäni. Toki tällä kurssikerralla käydyt hommat oli osittain jo entuudestaan tuttuja taas vaihteeksi, joten se varmasti nopeutti työskentelyä. Hiljalleen jopa rupeaa tuntumaan siltä, että ongelmaan törmätessä sen osaa ratkaista itse ihan vain pohtimalla (ainakin melkein aina…). Toistoja on tuntien aikana tullut reilusti ja tosiaan myös entisen osaamisen myötä tuntuu siltä, että melkein millaisen karttaesityksen vaan saisi luotua QGIS avulla.
Puskurivyöhykkeet ovat mielestäni helppokäyttöisiä ja niiden avulla saadaan mielenkiintoista informaatiota. Helin tavoin mieleen nousi mahdollisuus hyödyntää puskurivyöhykettä selvittämään muun muassa uuden kaupan ympäröivää väestörakennetta. Lisäksi bufferien avulla voitaisiin tutkia muun muassa jokien suojavyöhykkeitä.
Ainoat ongelmia aiheuttavat asiat (jotka tällä hetkellä tulevat mieleen), joita pitäisi kerrata vielä hieman lisää ovat atribuuttitaulujen yhdisteleminen joins-toiminnon avulla sekä csv-tiedostojen tuominen. Jostain syystä csv-tiedostoja tuodessa jotain aina unohtuu tai tuotu informaatio onkin halutun paikan sijaan toisella puolella maapalloa. Eiköhän nämäkin onneksi ratkea, kun kertausta tulee enemmän.
Lähteet :)
Lindblom, E. (2023). Erika’s blog: 5. kurssikerta.
<https://blogs.helsinki.fi/lierika/2023/02/26/6-kurssikerta/> (vierailtu: 23.2.2023)
Tuomi, H. (2023). Kurssikerta & harjoitus 5.
< https://blogs.helsinki.fi/tuomihel/2023/02/21/kurssikerta-harjoitus-5/> (vierailtu: 23.2.2023)
Vuolle, M. (2023). Kurssikerta 5.
<https://blogs.helsinki.fi/mevuolle/2023/02/14/kurssikerta-5/> (vierailtu: 23.2.2023)
One thought on “Luento 5: buffereita, loputonta aineistojen yhdistelemistä ja leikkaamista”